Yhdyskuntajätettä muodostuu asumisen lisäksi erilaisissa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnoissa, kuten kaupoissa, toimistoissa, kouluissa ja ravintoloissa. Yhdyskuntajätteiden syntymääristä ja kierrätyspotentiaalista eri toimialoilla tarvitaan lisää tietoa, jotta jätteiden määrää saadaan vähennettyä ja kierrätystä lisättyä tehokkaasti. Valtakunnalliset tilastot seuraavat yhdyskuntajätteen kokonaismäärää ja kierrätysastetta, mutta jätemääristä ja lajittelun tehokkuudesta eri toimialoilla ei ole tietoa. Kotitalouksien sekajätteen koostumus tunnetaan kohtalaisen hyvin, mutta muun yhdyskuntaperäisen sekajätteen koostumuksesta ei ole saatavilla avointa tietoa.
Circwaste-hankkeessa selvitettiin vuosina 2021–2023 eri toimialoilla syntyvän yhdyskuntien seka- ja energiajätteen koostumuksia. Tehdyt selvitykset osoittavat, että sekajätekoostumus vaihtelee sekä kiinteistöittäin mutta myös toimialoittain. Tutkimuksissa on pyritty noudattamaan yhdenmukaisia menetelmiä, mutta esimerkiksi toimialojen erojen ja käytössä olleiden resurssien vuoksi eri alojen koostumustutkimusten tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia. Tulosten välinen vaihtelu oli kohtalaisen suurta ja otoskoot kohtalaisen pieniä, joten jatkotutkimuksia tarvitaan tulosten luotettavuuden parantamiseksi ja kehityksen seuraamiseksi.
Päivittäistavarakaupan jäteselvitys
Päivittäistavarakaupan alalla muodostuvan yhdyskuntajätteen määrää jätelajeittain selvitettiin analysoimalla päivittäistavarakaupan toimijoilta saatuja jätemäärätietoja vuodelta 2021. Päivittäistavarakaupan jätteiden kokonaismäärä vastaa arvion mukaan noin 4 % Suomen yhdyskuntajätteen kokonaismäärästä (Kuva 1). Eniten muodostuu erilliskerättyä pahvia ja biojätettä. Seka- ja energiajäte vastaa noin 18 % päivittäistavarakaupan alan jätemäärästä.
Kuva 1. Päivittäistavarakaupan erilliskerättyjen jätteiden määrällinen jakauma massaosuuksina jätteiden kokonaismäärästä. © Suomen ympäristökeskus
Seka- ja energiajätteen koostumusta selvitettiin käsinlajittelututkimuksella syksyllä 2022 lajittelemalla yhteensä noin 1 000 kg jätettä, joka koostui 18 sekajätenäytteestä ja 20 energiajätenäytteestä erityyppisistä päivittäistavarakaupan liikkeistä neljällä seudulla Suomessa. Suomen ympäristökeskus ja Circwaste-hanke tilasi lajittelututkimuksen Kierivä Oy:ltä, joka toteutti lajittelututkimuksen yhteistyössä Remeo Oy:n kanssa.
Tulosten mukaan sekä seka- että energiajätteissä oli eniten muovia, josta pääosa oli muovipakkausjätettä (Kuvat 2 & 3). Monissa näytteissä oli lisäksi biojätettä, paperia sekä kartonkia ja pahvia, joten päivittäistavarakaupankin alalla olisi vielä kierrätyspotentiaalia. Seka- ja energiajätteiden joukossa oli hyvin vähän sähkö- ja elektroniikkalaiteromua, paristoja, akkuja tai vaarallista jätettä. Koostumustutkimuksen otos oli pieni ja tulosten vaihtelu suurta, joten jakaumaa on syytä pitää suuntaa antavana.
Kuva 2. Päivittäistavarakaupan sekajätteen keskimääräinen koostumus massaosuuksina käsinlajittelun perusteella. (n=18) © Suomen ympäristökeskus
Kuva 3. Päivittäistavarakaupan energiajätteen keskimääräinen koostumus massaosuuksina käsinlajittelun perusteella. (n=20) © Suomen ympäristökeskus
Majoitus- ja ravintola-alan jätteiden koostumustutkimus
Majoitus- ja ravintola-alan seka- ja energiajätteen koostumusta selvitettiin syksyllä 2023. Suomen ympäristökeskus ja Circwaste-hanke tilasi lajittelututkimuksen toteutuksen ja tulosten analysoinnin FCG Finnish Consulting Group Oy:ltä, joka työskenteli yhteistyössä alihankkijana toimineen Lassila & Tikanoja Oyj:n kanssa. Tutkimus kattoi yhteensä41 415 kg majoitus- ja ravintola-alan seka- ja energiajätettä. Kokonaismäärästä muodostettiin käsinlajittelua varten 16 eri toimipisteistä peräisin olevaa kokoomanäytettä, joiden yhteenlaskettu massa oli 1 654 kg.
Erilaisten majoitus- ja ravintola-alan toimintojen, kuten hotellien ja hotelliravintoloiden, perinteisten ravintoloiden ja pikaruokaravintoloiden jätekoostumukset erosivat toisistaan huomattavasti. Sekä seka- että energiajätenäytteissä oli eniten muovipakkausjätettä, pehmopaperia, keittiöjätettä ja kartonkipakkauksia (kuvat 4–7). Sähkö- ja elektroniikkalaiteromua, paristoja, akkuja tai vaarallisia jätteitä ei ollut sekalaisten jätteiden joukossa juuri lainkaan. Tulokset osoittavat, että majoitus- ja ravintola-alalla olisi mahdollista tehostaa jätteiden lajittelua.
Kuva 4. Hotellien sekajätteen keskimääräinen koostumus massaosuuksina käsinlajittelun perusteella. (n=2) © Suomen ympäristökeskus
Kuva 5. Ravintoloiden sekajätteen keskimääräinen koostumus massaosuuksina käsinlajittelun perusteella. (n=5) © Suomen ympäristökeskus
Kuva 6. Hotellien energiajätteen keskimääräinen koostumus massaosuuksina käsinlajittelun perusteella. (n=7) © Suomen ympäristökeskus
Kuva 7. Ravintoloiden energiajätteen keskimääräinen koostumus massaosuuksina käsinlajittelun perusteella. (n=2) © Suomen ympäristökeskus
Kunnan palvelujen jätteiden koostumustutkimus
Viiden varsinaissuomalaisen kunnan palvelukiinteistöjen sekajätteen koostumusta, kierrätyskelpoisen materiaalin määrää sekajätteessä sekä kiinteistöjen erilliskeräysmahdollisuuksia selvitettiin syyskuussa 2023. Jätteitä kerättiin 15 toimipaikasta ja yhteensä lajiteltiin 445,3 kg jätettä. Työ tehtiin opinnäytetyönä Circwaste-hankkeelle Turun ammattikorkeakoulussa yhteistyössä Varsinais-Suomen liiton, Valonian sekä Lounais-Suomen Jätehuollon kanssa. Tavoitteena oli saada tietoa koulujen, päiväkotien ja toimistojen sekajätekoostumuksesta ja tuottaa ohjeistusta vastaavan tutkimuksen toteuttamisesta toistamiseen. Käsinlajittelu suoritettiin Topinojan jätekeskuksessa.
Tutkimuksen mukaan palvelukiinteistöjen sekajätteen joukossa oli paljon kierrätyskelpoista materiaalia: paperia, biojätettä, muovia sekä pahvia ja kartonkia, minkä perusteella jätteiden lajittelu ei palvelukiinteistöissä toimi velvoitteiden mukaisesti (Kuva 8). Sekajätteen joukossa oli vain pieninä määrinä vaarallisia kemikaaleja, tekstiilejä ja jalkineita, lasia, metallia, sähkölaitteita ja akkuja sekä puuta. Tutkimuksen toteutuksessa ja lopputuloksissa on erilaisia epävarmuuksia tutkimusajankohdasta lähtien, minkä takia vastaavia tutkimuksia tulisi toteuttaa säännöllisesti ja myös muilla alueilla.
Kuva 8. Kunnan palvelujen jätteiden koostumus kaikkien tutkimuksen sekajätteiden yhteenlaskettuna koostumuksena painoprosentteina. © Suomen ympäristökeskus
Lue lisää