Toistaiseksi muovien kierrättäminen on painottunut vahvasti mekaaniseen kierrätykseen, jonka prosessit ovat hyvin tunnettuja ja kustannustehokkaita. Mekaanisen kierrätyksen on nähty tulevaisuudessakin olevan merkittävin muovijätteen käsittelymenetelmä.
Suomessa muovien mekaaninen kierrätys keskittyy tällä hetkellä määrällisesti merkittävimpiin muovilajeihin, joita ovat esimerkiksi
- polyeteenitereftalaatti (PET),
- korkeatiheyksinen polyeteeni (PE-HD),
- matalatiheyksinen polyeteeni (PE-LD) ja
- polypropeeni (PP).
Näitä muoveja voidaan sulattaa ja muovata uudelleen. Edellä mainittujen jakeiden lisäksi otetaan talteen sekalaista muovijaetta. Polyvinyylikloridia (PVC) ei Suomessa toistaiseksi kierrätetä. PVC ei myöskään sovellu polttoon eli pyrolyyttiseen käsittelyyn, koska poltossa siitä vapautuu myrkyllisiä ja korroosiota aiheuttavia kaasuja. Muovijätteen sisältämät epäpuhtaudet ja kemikaalit vaikeuttavat kierrätystä.
Uusiomuoviraaka-aineen käsittelyssä syntyvä muovimateriaalirejekti eli hyödyntämiseen kelpaamaton muovijäte voidaan suurimmaksi osaksi hyödyntää energiaksi jätteenpolttolaitoksilla.
Muut kuin pakkausmuovit lajitellaan seka- tai energiajätteeseen, jolloin ne yleensä hyödynnetään energiaksi. Yhdyskuntajätteen seasta voidaan myös erotella muovijätettä, mutta likaisuutensa vuoksi tämä muovijäte ei ole yleensä niin helposti hyödynnettävissä uudelleen kuin erilliskerätty muovi.