Kulutuksen vähentäminen ja jätteen synnyn ehkäisy ovat ensisijaisia tavoitteita kiertotaloudessakin. Jotta luonnonvarojen käyttöä voitaisiin minimoida, olisi käytetty muovi kerättävä, prosessoitava uusiomuoviksi ja käytettävä uusiin käyttökohteisiin.
EU:n kierrätystavoitteet kiristyvät. Myös EU:n muovistrategiassa on määritelty, että markkinoille saatettavien muovipakkausten uudelleenkäytetäävyys ja kierrätettävyys on varmistettava vuoteen 2030 mennessä.
EU:n jätedirektiivin kierräytystavoite (2018/852)
| |
2025 |
2030 |
2035 |
| Muovipakkausjäte |
50 % |
55 % |
|
| Yhdyskuntajäte |
55 % |
60 % |
65 % |
Suomi ei vielä yllä EU:n kierrätystavoitteisiin. Sekä yhdyskuntajätteen että muovipakkausjätteen kierrätysaste on vuonna 2019 ollut 42 prosenttia.
Muovia kierrätetään mekaanisesti ja kemiallisesti
© Suomen ympäristökeskus SYKE
Muovia kierrätetään nykyisin lähinnä mekaanisin menetelmin. Yleensä esikäsitelty muovijäte prosessoidaan mekaanisesti leikkeeksi tai murskeeksi. Murskeita tai hiutaleita voidaan sellaisenaan käyttää joidenkin muovituotteiden valmistukseen. Pääasiassa niistä kuitenkin valmistetaan muovirakeita eli granulaatteja muovituoteteollisuuden raaka-aineeksi.
Tulevaisuudessa kemiallisen kierrätyksen menetelmistä toivotaan tukea mekaaniselle kierrätykselle, niin että mekaaniseen kierrätykseen sopimattomat jakeetkin saataisiin hyödynnettyä. Tällaisia ovat muun muassa likaiset tai haitallisia aineita sisältävät muovit.
Laajamittainen kemiallinen kierrätys edellyttää vielä teknologista kehitystä sekä prosessien kustannus- ja energiatehokkuuden parantumista. Kemiallisella kierrätyksellä voi kuitenkin olla mahdollisuuksia materiaalien arvon kasvattamisen ja sekalaisen muovijätteen kierrättämisen näkökulmista.