Millainen oli kiertotalouden tiekarttaprosessi Porissa?

Uutinen 2.11.2023 klo 8.57
© Julia Keinänen

Resurssiviisas kiertotalouden tiekartta sai Porin kaupunginhallituksen hyväksynnän lokakuun alussa 2023. Tiekarttaprosessi käynnistyi kaksi vuotta aikaisemmin Circwaste-osahankkeena. Tavoitteena oli koota yhteen ja tehdä näkyväksi olemassa olevaa, uutta ja kehitteillä olevaa kestävyystyötä.

– Porissa haluttiin luoda tiekartta, jossa käsitellään kiertotalouden lisäksi muitakin kestävyys- ja ympäristötavoitteita. Näin tiekartta toimii myös kattavana ympäristöohjelmana, kertoo Porin kaupungin projektipäällikkö ja tiekarttatyöryhmän vastuuhenkilö Pepita Heurlin.

Prosessi eteni 9 työpajassa

Tärkeä ensimmäinen askel oli tiekarttatyöryhmän nimeäminen. Kaupungin henkilöstöstä ja keskeisistä sidosryhmistä koottu työryhmä kokoontui neljä kertaa vuodessa koko tiekarttaprosessin ajan. Käytännön kehitystyötä tehtiin työpajoissa.

– Halusimme varmistaa, että valmis tiekartta sopii Porin kaupungille, ja siksi kartoitimme viidessä teematyöpajassa keskeisiä tavoitteita ja mahdollisia vastuutahoja, Heurlin kertoo. Haasteena oli suuren ihmismäärän osallistaminen. – Siihen piti varata riittävästi aikaa.

Teematyöpajoista saatiin runsaasti tietoa ja materiaaleja, jotka auttoivat valitsemaan neljän seuraavan toimenpidetyöpajan aiheet. Samalla työskentelyssä päästiin konkreettisemmalle tasolle. – Saimme noin 200 alustavaa toimenpide-ehdotusta sekä paljon hyödyllisiä kommentteja.

Ehdotettuja toimenpiteitä käsiteltiin seuraavaksi sidosryhmäkeskusteluissa valmiin kysymyspatteriston avulla. – Keskustelut auttoivat kartoittamaan, mitkä toimenpiteet olivat eri toimijoiden mielestä olennaisia ja mitkä taas epärealistisia, Heurlin sanoo. Samalla eri vastuutahot saatiin osallistettua tiekarttaprosessiin jo ennen varsinaista toimenpiteisiin sitoutumista.

Valmis tiekartta pysyy ajan tasalla netissä

Syksyllä 2023 tiekarttaluonnos lähti kommenttikierroksille kaupungin sisällä ja tärkeimmissä sidosryhmissä. Lokakuussa tiekartta julkaistiin sekä PDF-versiona että Resurssiviisas Pori -nettisivustolla. Verkkopalvelussa tiekartan yhteensä 11 tavoitetta ja 89 toimenpidettä pystytään pitämään ajan tasalla tiedon ja mahdollisuuksien lisääntyessä.

– Verkkosivuratkaisu varmistaa, että tiekartta palvelee myös tulevaisuuden tarpeita, joita emme vielä tällä hetkellä tunnista, Heurlin sanoo. Sivusto tuo esiin läpinäkyvästi myös koko kehitysprosessin.

Toimenpiteiden edistymistä seurataan ja mitataan

Tiekartan sisällöt on jaettu kolmeen teemaan: Kestävyysosaaminen, Kestävä arki ja Kestävä vihreä kasvu. Tiekartan toimenpiteiden edistymistä pyritään seuraamaan erilaisilla mittareilla. Jokaiselle toimenpiteelle ei löytynyt määrällistä mittaria, ja silloin arvioidaan vain toimenpiteen etenemistä tai se on vain joko tehty tai tekemättä.

– Kiertotaloustekojen haasteena onkin, että monille asioille ei ole vielä olemassa suoraa tai kuntatyöhön sopivaa mittaria, jolla todentaa edistysaskeleet määrällisesti, Heurlin toteaa.

Silti hän korostaa, että tiekartan toimenpiteiden edistymisen seuranta ja raportointi kannattaa. Yhtenä tiekartan toimenpiteenä onkin pyrkiä kehittämään sen indikaattoreita ja seurantaa myös jatkossa. – Vaikka joidenkin asioiden mittaaminen on vaikeaa, helppojakin esimerkkejä löytyy.

Tiekartta on osa kaupunkistrategiaa

Heurlinista on tärkeää, että tiekartta on sidoksissa kaupunkistrategiaan. Porissa tiekartan seuraaminen on osa vuosittaista talousarvio- ja raportointiprosessia. Tiekartta tähtää vuoteen 2030, mutta sitä on tarkoitus päivittää tarpeen mukaan jo aikaisemmin. Kokonaiskoordinoinnista vastaa kaupungin elinvoima- ja ympäristötoimiala.

– Lisäksi jokaiseen toimenpiteeseen on nimitetty erikseen yksi tai useampi vastuutaho.

Vaikka tiekarttaprosessi oli pitkä, Heurlin kannustaa kuntia lähtemään liikkeelle arkailematta. Aika on selvästi kypsä kiertotalouden ja muun ympäristökestävyystyön esiin nostamiselle. – Ainakin meillä Porissa kaupungin yksiköt ja kuntapäättäjät ovat olleet todella myönteisiä, ja tiekarttatyö on saanut positiivisen ja innostuneen vastaanoton.

Kiertotalouden tiekartta koskettaa Heurlinin mielestä kaikkia kuntalaisia ja tukee kaupungin ympäristöviestintää. – Kestävyyshaasteet ovat totta myös meillä Porissa. Positiivista on, että meillä ja kaikilla suomalaisilla kunnilla on monia mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin omalta osaltamme.

Kirjoittaja: Sanna Karppinen, kuva: Julia Keinänen


  • Tulosta sivu