Raaka-aineita, joilla on suuri taloudellinen merkitys ja joiden saatavuudessa on erityisiä haasteita, kutsutaan kriittisiksi raaka-aineiksi. Kriittiset raaka-aineet ovat erityisen tärkeitä mm. teollisuudenaloilla ja teknologioissa, joita tarvitaan vihreän siirtymän edistämisessä. Niiden kysynnän onkin ennustettu merkittävästi kasvavan vihreän siirtymän myötä. Muun muassa litiumin kysynnän on ennustettu 18-kertaistuvan 2030 mennessä sähköautojen akkujen kysynnän kasvaessa.
Nopeasti kasvavan kysynnän ja globaalin kilpailun lisäksi muun muassa vähäinen kierrätyskapasiteetti Euroopassa hankaloittaa kriittisten raaka-aineiden saatavuutta. Koska EU:ssa on havaittu, että kriittisten raaka-aineiden toimitukset keskittyvät liiaksi tiettyihin Euroopan ulkopuolisiin toimittajamaihin, jo toimitusvarmuudenkin takia on ryhdytty toimeen.
Kiertotaloustoimista haetaan ratkaisua kriittisten raaka-aineiden saatavuuden parantamiseen
Euroopan komissio on asettanut kriittisiä raaka-aineita koskevia tavoitteita jo viidentoista vuoden ajan. Ne ovat liittyneet erityisesti raaka-aineisiin ja kiertotalouteen sekä talouden ja teollisuuden uusiutumiseen liittyviin tavoitteisiin. Myös kriittisten raaka-aineiden lista, jota on päivitetty kolmen vuoden välein, on näyttänyt suuntaa muille politiikkatoimille. Kaiken kaikkiaan komissio on ilmaissut tarpeen kriittisiä raaka-aineita koskevan resurssitehokkuuden ja kierrätyksen edistämiselle.
Keväällä 2023 julkaistu kriittisten raaka-aineiden tiedonanto ja asetusehdotus (EU:n kriittisiä raaka-aineita koskeva säädös (europa.eu)) kokoaa hajanaisia tavoitteita yhden kehikon alle. Tavoitteena on parantaa sekä neitseellisten että kierrätettyjen kriittisten raaka-aineiden saatavuutta EU:ssa. Aloitteessa kriittisten raaka-aineiden rinnalle nostettiin uusi strategisten raaka-aineiden määritelmä. Strategiset raaka-aineet viittaavat raaka-aineisiin, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä Euroopan vihreiden ja digitaalisten tavoitteiden kannalta merkittävien teknologioiden sekä puolustus- ja avaruussovellusten kannalta ja joihin mahdollisesti kohdistuu toimitusriskejä tulevaisuudessa.
Vaikka aloite koskee myös Euroopan omavaraisuuden edistämistä kierrätyksen avulla, painottaa se edelleen kriittisten raaka-aineiden neitseellistä tuotantoa Euroopassa esimerkiksi kaivostoimintaa lisäämällä. Aloitteen mukaan EU:n pitäisi pystyä tuottamaan vähintään 10 % vuotuisesta kriittisiin raaka-aineisiin kuuluvien strategisten raaka-aineiden kulutuksestaan louhinnan osalta, vähintään 40 % jalostuksen osalta sekä vähintään 15 % kierrätyksen osalta. Tämän lisäksi enintään 65 % kunkin strategisen raaka-aineen vuotuisesta kulutuksesta unionissa missä tahansa asiaankuuluvassa jalostusvaiheessa saa olla peräisin yhdestä ainoasta kolmannesta maasta.
"EU:n tulisi kyetä 2030 mennessä tuottamaan 15 % vuosittaisesta strategisten raaka-aineiden kulutuksesta kierrätysraaka-aineesta."
Kriittisten raaka-aineiden kiertotalous edellyttää velvoittavia ohjauskeinoja
Vaikka kriittiset raaka-aineet ja niiden kierrättäminen on tunnistettu tärkeinä tavoitteina jo 15 vuotta sitten, EU:n lainsäädännössä ei ole asetettu merkittäviä velvoitteita tukemaan tätä tavoitetta. Käytännössä kriittisiä raaka-aineita suoraan koskeva sääntely on pitkälti koskenut esimerkiksi kahdenvälisiä sopimuksia kolmansien maiden kanssa tai tullitariffeja. Kierrätystä koskien on sääntelyä asetettu jätevirroille, jotka pitävät sisällään kriittisiä raaka-aineita, (elektroniikkaromu, akut). Kuitenkaan velvoitteet eivät ole koskeneet suoraan kriittisiä raaka-aineita vaan ovat kannustaneet enemmänkin kierrättämään yleisempiä raaka-aineita näistä jätevirroista.
Tällä hetkellä Euroopan unionin tasolla on vireillä kaksi kriittisten raaka-aineiden kannalta tärkeää sääntelyprosessia: Ehdotukset ekosuunnitteluasetukseksi ja kriittisiä raaka-aineita koskevaksi asetukseksi. Tämän lisäksi uusi akkuasetus hyväksyttiin loppukesästä 2023. Ekosuunnitteluasetuksen nojalla voitaisiin mahdollistaa erilaisten kriittisten raaka-aineiden kierrätettävyyttä koskevien vaatimusten asettaminen tuotteiden suunnitteluvaiheessa. Uudessa akkuasetuksessa puolestaan asetetaan akuissa käytettyjä kriittisiä raaka-aineita koskevia kierrätystavoitteita sekä kierrätysraaka-aineiden käyttöosuusvelvoitteita.
Kriittisiä raaka-aineita koskevassa asetuksessa komissio ehdottaa kattavaa sääntelykehikkoa kriittisten raaka-aineiden hallinnalle. Useat asetuksen ohjauskeinot keskittyivät unionin kapasiteettien kasvattamiseen neitseellisten kriittisten raaka-aineiden osalta. Kuitenkin kierrätyksen osalta asetusehdotuksen ohjauskeinot rajoituttavat pitkälti vaatimuksiin, joiden tarkoituksena on tuottaa tietoa kriittisten raaka-aineiden kierrätyspotentiaalista mm. kaivannaisjätteestä ja kestomagneeteista. Lisäksi asetusluonnoksessa ehdotetaan jäsenvaltioiden kansallisia ohjelmia, jotka sisältäisivät toimenpiteitä kriittisten raaka-aineiden kiertotalouden edistämiseksi.
Velvoittava lainsäädäntö kriittisten raaka-aineiden kiertotalouden suhteen on vasta kehittymässä ja vahvoja velvoitteita niiden kiertotaloutta koskien on melko vähän.
Mitä kriittisten raaka-aineiden kiertotalous edellyttää?
Kriittisiä raaka-aineita koskeva aloite ja asetusehdotus luovat yleisen kehikon kriittisten raaka-aineiden sääntelylle, mutta keskittyvät niiden neitseelliseen tuotantoon. Niiden kiertotalouden edistämiseen tarvitaan monia kohdistettuja toimia. Kriittisten raaka-aineiden kierrätys ei tapahdu itsestään. Kierrätystä hidastavat mm. kierrätysprosessien monimutkaisuus ja korkeat kustannukset. Jätesääntelyn perinteiset kierrätystavoitteetkaan eivät ole edistäneet kriittisten raaka-aineiden kierrätystä. Kuitenkin uudessa akkuasetuksessa kierrätystavoitteita ja käyttöosuusvelvoitteita on kohdistettu suoraan kriittisiin raaka-aineisiin. Tämän lisäksi tieto tuotteiden ja jätevirtojen sisältämistä kriittisistä raaka-aineista on tärkeä esiaste niiden kiertotaloudelle.
Kierrätykseen itsessään keskittymisen lisäksi kriittisten raaka-aineiden kiertotalous tulisi ottaa paremmin huomioon jo tuotesuunnitteluvaiheessa, eritoten kierrätettävyyden parantamiseksi.
Kiertotalous voi tuskin kattaa koko odotettua kriittisten raaka-aineiden tarvetta eikä näin ole kriittisten raaka-aineiden asetuksessakaan ehdotettu. Neitseellisen tuotannon lisäksi työkalupakkiin tulisi ottaa myös niiden tuotteiden käytön vähentäminen sekä vaihtoehtoiset raaka-aineet. Materiaalikohtaisesti on tarkasteltava soveltuvia ratkaisuja ja arvioitava niiden ympäristöhyötyjä kokonaisvaltaisesti.
Urban symbiosis -hanke
Kohti kriittisten materiaalien urbaania symbioosia: Yhteistoiminnalliset arvonluomismallit kiertotalouden ekosysteemeissä” -hankkeessa Suomen ympäristökeskus yhdessä VTT:n ja Hankenin kanssa tutkii kestäviä polkuja kriittisten raaka-aineiden kiertotaloudelle kaupungeissa. Hankkeessa tavoitellaan urbaaniin symbioosiin perustuvaa kriittisten raaka-aineiden mallia, jossa arvokkaiden kriittisten raaka-aineiden arvo pyritään säilyttämään mahdollisimman pitkään kiertotalouden periaatteiden mukaisesti.
Lue lisää
Johanna Suikkanen ja Topi Turunen ovat tutkijoita Suomen ympäristökeskuksessa, ja heidän erikoisalaansa on mm. kiertotalouden sekä yhteiskunnan muutoksen kysymykset.