Kotitalouksien tuottamasta jätemäärästä ja kierrätysinnosta uutta tietoa

Uutinen 13.12.2018 klo 8.44
Kotitalousjate 556
Tutkituilla kuntaseuduilla kotitalousjätteen määrä oli vuonna 2017 keskimäärin 342 kg/as/v
ja kierrätysaste hieman yli 51 prosenttia.

Suomen ympäristökeskus on selvittänyt 13 kuntaseudun kotitalousjätteen määrää ja kierrätysastetta. Tämä on ensimmäinen kerta, kun kotitalouksien jätteiden määrää ja kierrätysastetta on arvioitu näin laajasti ja yhtenäisesti.

”Työ on osa EU:n rahoittamaa Circwaste-hanketta, jossa mukana olevat maakunnat ja kunnat ovat poikkeuksellisella tavalla sitoutuneet saavuttamaan jätesuunnitelman tavoitteita ja edistämään kiertotaloutta”, hankkeen vetäjä Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Selvityksessä olivat mukana Forssa, Hyvinkää, Ii, Joensuu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Porvoo, Riihimäki, Rovaniemi, Turku ja Vaasa. Näistä seitsemän kuntaseudun - Hyvinkään, Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Lappeenrannan, Porvoon ja Riihimäen - jätehuoltoyhtiöt pystyivät toimittamaan tiedot, joissa kotitalousjätteet oli eritelty kaikesta yhdyskuntajätteestä.

Näillä kuntaseuduilla kotitalousjätteen määrä oli vuonna 2017 keskimäärin 342 kiloa asukasta kohti ja kierrätysaste hieman yli 51 prosenttia. Vuonna 2016 kotitalousjätettä syntyi keskimäärin 344 kiloa asukasta kohti ja kierrätysaste oli vajaat 50 prosenttia.

Kotirtalousjätteet_kartta_suomi_556px
 

Kuntaseuduilla erilaisia vahvuuksia

Kuntaseutuja ei voida suoraan vertailla keskenään, sillä eri alueilla jätteitä koskeva tietopohja vaihtelee. Joillakin alueilla laskenta oli tarkempaa, koska jätteenkeräyksestä oli kattavammat tiedot. Kotitalousjätteen määrä ja kierrätysaste laskettiin jätehuoltoyhtiöiden toiminta-alueiden rajaamille kuntaseuduille, koska kuntakohtaista tietoa ei ole saatavilla.

Seurannassa mukana olleista kuntaseuduista kierrätysaste oli korkein Kuopion seudulla. Kierrätysaste nousi eniten Lappeenrannassa. Kotitalousjätteen määrä taas oli pienin Joensuun seudulla.

Kotitalousjätteillä tarkoitetaan ihmisten kotioloissa tuottamia jätteitä kuten biojätteitä, kartonkia, paperia, lasia, metallia ja muovia. Yhdyskuntajäte sisältää sekä yritysten, laitosten että kotitalouksien jätteet.

Kotirtalousjätteet_taulukko_suomi_556px
 

Pitkät välimatkat saattavat selittää osan eroista

”Kuntaseutujen välisiä kierrätysasteen eroja saattaa selittää muun muassa se, että haja-asutusvaltaisella seudulla kierrättäminen voi olla vaivalloisempaa kuin tiheästi asutussa kaupungissa esimerkiksi pitkien välimatkojen takia. Tiiviisti asutuilla seuduilla oli usein korkeat kierrätysasteet,” selvityksen tekijä, tutkija Tiina Karppinen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Niillä kuntaseuduilla, joilla biojätteen lajittelu oli tehokkainta, oli myös korkein kotitalousjätteen kierrätysaste.

Tiedon tuotantoa ja laatua kehitettävä

Selvitystyö osoitti, että jätteisiin liittyvän tiedon saatavuudessa ja laadussa on suuria alueellisia eroja. Osa kuntaseuduista on pystynyt erottelemaan kotitalousjätteiden osuuden yhdyskuntajätteistä, mutta joillakin alueilla tätä ei ole pystytty nykyisten tietojen pohjalta tekemään. Haasteita on ollut muun muassa kotona kompostoitavien keittiö- ja puutarhajätteiden määrien arvioinnissa.

”Yksittäisten kuntaseutujen tuloksiin voivat vaikuttaa yllättävätkin tekijät. Esimerkiksi Rovaniemellä matkailun kasvu on voinut lisätä jätemääriä, mutta tarkempaa tietoa meillä ei vielä ole. Ratkomme jatkossa yhteistyössä kuntien kanssa erojen syitä”, Tuuli Myllymaa sanoo.

Myllymaa pitää tiedon laatua koskevaa tulosta merkittävänä.

”Jätteiden määrän vähentämiseksi ja kierrätysasteiden määrittämiseksi kunnat tarvitsevat välineitä seurata tilanteen kehittymistä ja arvioida toimiensa vaikuttavuutta ja riittävyyttä. Näyttää selvältä, että alueet kaipaavat tähän lisää keinoja ja työkaluja. Tarvetta on myös tiedon kehittämiselle erottamaan kotitalouksista, yrityksistä ja palveluista peräisin olevat jätteet toisistaan”, Myllymaa arvioi.

Kierrätystavoitteet kiristyvät

Euroopan unioni on tiukentanut kierrätystavoitteita. Yhdyskuntajätteen kierrätysasteen tulisi nousta 55 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä ja 65 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Tällä hetkellä Suomessa yhdyskuntajätteestä kierrätetään 42 prosenttia.

Kunnat ovat vastuussa kotitalousjätteiden jätehuollon järjestämisestä lukuun ottamatta pakkausjätteitä. Kunnat voivat vaikuttaa moniin EU:n Suomelle ehdottamiin ohjauskeinoihin. Näitä ovat esimerkiksi erilliskeräyksen tehostaminen ja yhdyskuntajätteen alueelliset tai kunnalliset kierrätysvelvoitteet.

Ehdolla on ollut myös vastuun siirtäminen nykyistä laajemmin kunnille tai vaihtoehtoisesti toimijoiden välisen yhteistyön selkeä parantaminen.

Aineistoa:

Miten kierrätys toimii kunnissa ja maakunnissa? Alueeliset tiekartat onnistumisen työkaluina- seminaarin esitykset:

Ensimmäiset alueelliset kierrätystä ja kiertotaloutta edistävät tiekartat julkaistu

Circwaste-hankkeen neljä aluetta Lounais-Suomi, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala ja Etelä-Karjala ovat julkaisseet ensimmäiset kiertotalouden tiekarttansa kierrätystavoitteiden saavuttamiseksi. Jokainen alue on rakentanut yhteistyössä alueen avaintoimijoiden kanssa yhteisen suunnitelman kierrätystavoitteiden saavuttamiseksi ja kiertotalouden toteuttamiseksi. Kartoissa on määritelty tehokkaimmat toimet sekä niille vastuutahot jotka vievät toimenpiteitä eteenpäin.

Lisätietoja

Circwaste-hankkeen vetäjä, ryhmäpäällikkö Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus (SYKE), puh. 029 525 1437, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tutkija Tiina Karppinen, Suomen ympäristökeskus (SYKE), puh. 029 525 1376, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Circwaste - Kohti kiertotaloutta -hanke ja Fisu-verkosto

Suomen ympäristökeskus koordinoi ”Circwaste – Kohti kiertotaloutta” -hanketta. EU Life -ohjelmaan kuuluvan seitsenvuotisen hankkeen budjetti on lähes 19 miljoonaa euroa. Sen tavoitteena on edistää kiertotaloutta käytännön toimenpitein rakentamisessa, maataloudessa, teollisuudessa, elintarvikeketjussa ja kotitalouksissa. Hankkeessa tunnistetaan tehokkaimpia konkreettisia toimia kiertotalouden edistämiseksi. Nämä tallennetaan Materiaaliloikka-palveluun, josta kuka tahansa voi käydä katsomassa esimerkkiä ja lisäämässä omat ratkaisunsa muiden monistettavaksi.

Kotitalousjäte-selvityksessä mukana olevat kunnat on valittu Circwaste-edelläkävijäkunnista ja Fisu-verkostosta (Finnish sustainable communities).

Kotitalousjätteet_logot