Uutinen 27.10.2023 klo 9.54
Kerrosstabilointi käynnissä. © Ramboll Finland Oy
Ramboll on tutkinut laajasti muun muassa sekajätteen poltossa syntyvän lentotuhkan ja pohjakuonan hyötykäyttöä uusiomateriaaleina väylärakentamisessa. Tutkimushankkeessa oli yhdeksän pilotointikohdetta.
Pilotttihankkeissa tutkittiin uusiomateriaalien ominaisuuksia tekniseltä ja ympäristökelpoisuuden kannalta. Ramboll löysi tuhkalle ja kuonalle useita käyttökohteita maapohjan stabiloinnissa sekä väylien rakennekerroksissa ja pengerryksissä.
Pohjakuonaa tien pohjaksi
Jätteenpolttolaitosten yleistyttyä kuonaa syntyy Suomessa 300 000 tonnia vuodessa. Koska se käsiteltynä soveltuu maarakennukseen, sitä ei ole tarkoituksenmukaista kuljettaa kaatopaikoille.
Rambollin yksikönpäällikkö Marjo Koivulahden mukaan kuonan käyttö on jo lainsäädännössä, joten rakennushankkeissa riittää ympäristöluvan sijaan MARA-ilmoitusmenettely. Kuonan käytöstä on myös laadittu infrarakentamisen ohjeet (Rakennustieto RT 103552-ohjekortti).
Pilottihankkeena Riihimäellä oli noin 5-kilometrisen kevyen liikenteen väylän rakentaminen vuonna 2021. Hankkeen tarkoituksena oli koota ja jakaa tietoa kuonan käytöstä ja tunnistaa sen erityisvaatimuksia.
Väylän rakenteen jakavassa kerroksessa käytettiin eri osuuksilla läheiseltä Fortumin jätteen polttolaitokselta tullutta pohjakuonaa, joka on koostumukseltaan rakeista mineraaliainesta, sekä toiselta toimijalta tuotua murskattua purkubetonia. Väylän routakestävyys edellyttää riittävän paksua rakennekerrosta.
Molemmista materiaaleista oli poistettu metallit ja muu roskaisuus, ja ne olivat tiivistettävissä. Kuonaa käytettiin 660 tonnia. Betonimursketta käytettiin 17 000 tonnia eli noin 25-kertainen määrä, koska betonimursketta oli kohteen rakentamisaikataululla paremmin saatavilla. Niillä säästettiin 25 000 tonnia neitseellistä kiviainesta.
”Pilottikohteessa haluttiin seurata erityisesti kuonan ominaisuuksia, sen levittämis- ja tiivistämismenetelmiä ja kantavuutta. Jatkoseurannassa tarkkaillaan edelleen, havaitaanko väylän kunnossa jotain poikkeavaa, mikä pitää tunnistaa jatkossa”, Marjo Koivulahti selittää.
”Kahden vuoden jälkeen väylä ja sen päällyste ovat hyvässä kunnossa. Rakenteissa ei ole tapahtunut mitään yllättävää. Toki tien tulee kestää paljon pitempään.”
Koivulahden mukaan kuonan ja betonimurskeen käytön kannattavuus riippuu kuljetusmatkoista. Jos kiviainesta saa 10–20 kilometriä lähempää, kierrätysmateriaalien käytön taloudellinen järkevyys alkaa murentua.
Lue lisää
Kiertotalous nyt: kunnat kärkenä