Uutinen 9.10.2023 klo 17.38
Jos ruoantuotannossa, rakennus-, tekstiili- ja metsäsektorilla siirryttäisiin kiertotalouteen,
luontokato voitaisiin Sitran selvityksen mukaan pysäyttää ja luonnon monimuotoisuus palauttaa vuoden 2000 tasolle vuoteen 2035 mennessä maailmanlaajuisesti. © Riku Lumiaro
Luontokato on maailmanlaajuisesti yksi polttavimpia ympäristöhaasteita ilmastonmuutoksen rinnalla. Myös Suomessa ongelma on merkittävä. Eliölajeistamme 12 prosenttia ja luontotyypeistä lähes puolet arvioidaan uhanalaisiksi. Kun luonto köyhtyy, myös ihminen menettää luonnon tarjoamia palveluja kuten maataloustuotteita tai raaka-aineita.
Maailmanlaajuisesti maankäyttö ja luonnonvarojen otto ovat suurimmat syyt luontokatoon. Paineiden taustalla vaikuttaa useita toimialoja. Suomessa näitä ovat erityisesti metsäteollisuus ja -talous, rakentaminen sekä ruuantuotantoon liittyvät toimialat.
Maa- ja metsätaloudessa vaikutukset kohdistuvat erityisesti metsiin ja erilaisiin maatalousympäristöihin. Rakentaminen taas heikentää useita erilaisia luontotyyppejä.
”Esimerkiksi rakentamista varten tarvittavia raaka-aineita, kuten soraa ja kiviaineiksia, hankitaan harju- ja kallioympäristöistä”, kertoo erikoistutkija Enni Ruokamo Suomen ympäristökeskuksesta.
Taloudellinen toiminta kohdistuu luontoon myös maamme rajojen ulkopuolella. Esimerkiksi metsäteollisuus hyödyntää tuontituotteita, kuten polttoaineita ja kemikaaleja, sekä ulkomailta tuotua raakapuuta. Myös rakentamisella on merkittäviä luontovaikutuksia ulkomailla.
Kiertotalouden monet mahdollisuudet
Sitran selvityksen mukaan luontokato voidaan pysäyttää ja luonnon monimuotoisuus palauttaa vuoden 2000 tasolle vuoteen 2035 mennessä maailmanlaajuisesti. Siihen riittäisi kiertotalouteen siirtyminen ruoantuotannossa, rakennus-, tekstiili- ja metsäsektorilla.
Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja, joilla voidaan hillitä luonnonvarojen käyttöä ja vähentää maankäytön paineita. ”Kiertotalouden mukainen tuotesuunnittelu tai tuotteiden uudelleenkäyttö vähentävät luontovaikutuksia tuotantoketjuissa”, Ruokamo muistuttaa.
Kestävämpiin ratkaisuihin pyrittäessä voidaan ottaa myös takapakkia. Esimerkiksi mineraaleja pyritään korvaamaan uusiutuvilla, puupohjaisilla tuotteilla, mutta metsätaloustoiminta viekin luonnolta paljon enemmän maa-alaa kuin kaivokset. ”Luonnonvarojen otto tulisikin pitää kestävällä tasolla ja huomioida luonto esimerkiksi metsänkäsittelyn menetelmissä”, Ruokamo sanoo.
Enemmän arvoa raaka-aineista
Rakentamisessa on paljon potentiaalia muuttaa tuotantoa kiertotalouden suuntaan. ”Rakennuskannan elinikää voidaan kasvattaa esimerkiksi ottamalla korjattavuus ja muuntojoustavuus jo rakennuksen suunnittelussa huomioon”, Ruokamo listaa.
Metsäteollisuudessa on jo käytössä tehokkaita, kiertotalouden mukaisia prosesseja. Puumateriaaleja ja -tuotteita tulisi kuitenkin saada nykyistä enemmän valjastettua uudelleenkäyttöön teollisuudessa, jotta ne eivät menisi nopeasti poltettaviksi. Puuraaka-ainetta olisi myös hyvä ohjata nykyistä huomattavasti enemmän pitkäikäisiin, korkeamman jalostusasteen tuotteisiin kuten tekstiileihin.
Maataloudessa voidaan kierrättää ravinteita ja hyödyntää esimerkiksi lantaa biokaasun tuotannossa. Sitran selvityksen mukaan ruoka- ja maataloussektorin vaikuttavimmat kiertotaloustoimet ovat siirtyminen lihaa korvaaviin vaihtoehtoisiin proteiineihin, uudistavan viljelyn menetelmät ja ruokahävikin vähentäminen.
Myös maankäyttöön liittyvillä päätöksillä on väliä. ”Terve maaperä on olennainen osa luontokadon hillintää ja ruokaturvaa. Maaperän turhaa käyttöä tulisikin välttää. Maamassoja voidaan kierrättää ja jo rakennettuja maa-alueita käyttää uudelleen”, muistuttaa erikoistutkija Kati Vierikko Sykestä.
Kestävä toiminta kannattaa
Kunnissa esimerkiksi julkisilla hankinnoilla voidaan vaikuttaa ja samalla säästää. ”Huomiota tulisi kiinnittää enemmän tuotannon alkupäähän, ja valita pitkäikäisiä ja muunneltavia tuotteita. Tämä on usein myös kustannustehokasta pitkällä aikavälillä”, Ruokamo sanoo. Hankintakriteereissä voidaan erityisesti edellyttää kiertotalousratkaisuja.
Kiertotalouteen siirtyminen voi merkitä kunnille ja yrityksille aluksi isoja investointeja, mutta pitkällä aikavälillä se tuo hyötyjä, sillä tuotantotoiminta on lopulta riippuvaista luonnosta.
”Suomella on mahdollisuus muuttaa resurssi-intensiivistä teollisuutta kiertotalouden suuntaan. Lisäksi meillä on vielä paljon arvokasta luontoa säilytettäväksi”, muistuttaa Ruokamo.
Lue lisää
Kiertotalous nyt: kunnat kärkenä