Uutinen 9.10.2023 klo 16.30
Suomen ympäristökeskuksen (Syke) koordinoima Circwaste hanke käynnistyi vuonna 2016 ja on keskittynyt kiertotalouden edistämiseen. Hankkeen tavoitteena on ollut tehdä Suomesta ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä yhteiskunta, kiertotalouden ykkönen. Hanke on ohjannut kuntien johtoa strategiseen muutokseen.
Hankkeen tavoitteita on toteuttanut neljä ydinaluetta, jotka muodostuvat viidestä maakunnasta. Näiltä on valittu kymmenen edelläkävijäkuntaa. Kiertotalouden innovaatioita on testattu lisäksi 23 partnerin pilottihankkeissa.
Kuntien löytämistä ratkaisuista toivotaan monistettavia käytänteitä ja innovaatioita, joita on mahdollista käyttää kiertotalouden valtavirtaistamisessa.
Syke on luonut Circwaste-tavoitteiden suunnittelua varten Kiertotalouden tiekartta -instrumentin, joka auttaa kuntia luomaan suunnitelman kiertotalouden edistämiseksi omista lähtökohdistaan. ”Tiekartta tarkoittaa strategista sitoutumista tavoitteiden saavuttamiseksi. Strateginen sitoutuminen on pysyvän muutoksen perusta”, Syken projektipäällikkö Tuuli Myllymaa kuvailee työkalun merkitystä.
Syke on koordinoinut asioita taustalla sekä tuottanut kiertotalouden tilasta mittausdataa. Kuntien tiekarttoihin liittyvät läheisesti alueiden tiekartat, jotka on hankkeessa laadittu ydinalueille. Molemmissa tiekartoissa on samat tavoitteet – tunnistaa paikalliset erityispiirteet, räätälöidä niiden pohjalta yhteistyönä tavoitteet asioiden edistämiseksi, sitouttaa toimijat ja sopia toimenpiteistä ja seurannasta.
Kysyimme edelläkävijäkuntina toimivien Lappeenrannan, Lahden ja Turun johtohenkilöiltä, miten kiertotaloutta on ajettu sisään.
Kiertotalous valtavirtaistuu Turussa
Turun kauppatorin uusi sulanapitojärjestelmä hyödyntää maaperään ladattua auringon lämpöä. © Turun kaupunki / Joel Karlsson
”Kiertotalouteen ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvät kysymykset nauttivat valtuustossa täyttä kannatusta”, Turun pormestari Minna Arve kiittelee. ”Ilmastotavoitteista syntyy keskustelua. Kiertotalous ja luonnon monimuotoisuuskin liittyvät ilmastotavoitteisiin, mutta eri kautta.”
Circwaste-hankkeeseen liittyessään Turku oli jo sitoutunut kiertotalouden vahvistamiseen. Kaupunki oli aktiivisesti mukana Kiertotalouden Varsinais-Suomi -tiekarttatyössä ja kehitti uusia kiertotalousratkaisuja sekä omaa tiekarttaa yhteistyössä Sitran ja ICLEI:n sekä Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ja muiden kumppaneiden kanssa. Circwasten kiertotalouden tiekartta tuli näiden lisäksi.
'”Nämä ovat rinnakkaisia työkaluja. Ne inspiroivat toisiaan”, ilmastojohtaja Risto Veivo muotoilee.
Turku painii raskaassa sarjassa resurssiensa ja tavoitteidensa puolesta.
”Turussa kiertotaloustyötä on tehty intensiivisesti pitkään, ja nyt huomaa että viranhaltijat oma-aloitteisesti ottavat asian esille valmisteluissa ja esityksissä”, Arve iloitsee.
Kiertotaloustyö ei vaadi enää merkittäviä ylimääräisiä resursseja. Se kuuluu normaaliin tekemiseen. Arve kutsuu sitä systeemiseksi muutokseksi.
”Suuri vaikuttavuus tulee siitä, että synnytetään kiertotalouden toimintamalli ja oivallukset kaupungin toimijaverkostossa.”
Veivo mainitsee, että kiertotalous ei liity vain jätteisiin ja materiaaleihin. Se on viimeinen lenkki Turussa sovellettavassa ketjussa REthink–REgenerate–REuse–REduce–REcover. Kiertotalouden painopisteitä on useita alkaen energiasta, vedestä ja elintarvikkeista.
Turussa on paljon kiertotalouteen liittyviä käytänteitä ja innovaatioita. Jäteveden puhdistamolla käytetään maailmaluokan puhdistusratkaisuja. Sieltä saadaan lämpöä kaukolämpöverkostoon, ja lietteestä valmistetaan biokaasua. Ympäristövaikutukset näkyvät saariston vedenlaadussa, ja kaikki on järkevää taloudellisesti.
”Kestävässä kehityksessä on kolme pilaria. Päästöjen vähentäminen ei riitä, vaan pitää edistää kiertotaloutta ja huolehtia luonnon kantokyvystä”, Arve konkretisoi.
Fazerin yli 50 miljoonan euron tehdas Lahdessa valmistaa xylitolia kaurankuorista, jotka hävitettiin aiemmin biojätteenä. Mylly ja leipomo vasemmalla, xylitolitehdas oikealla. © Juha-Pekka Huotari / Lahden kaupunki
Voittava yhtälö Lahdessa
”Euro on hyvä konsultti”, kaupunginjohtaja Pekka Timonen täräyttää kysymykseen kiertotalouden edistämisestä Lahdessa. Kiertotalous säästää rahaa. Timonen ei näe kiertotaloudelle vaihtoehtoja.
”Kiertotalous ei ole enää valintakysymys. Siihen siirtyminen on välttämätöntä ja vääjäämätöntä Suomessa ja kansainvälisesti. Se on näin simppeliä.”
Kiertotaloudesta ei synny soraääniä Salpausselällä sijaitsevan Lahden valtuustossa.
”Kaupunginvaltuuston asettama strateginen tavoite on kasvattaa kiertotalouteen liittyvää liiketoimintaa. Kaupunginjohtajan tehtävä on toteuttaa tavoitetta.”
Lahden laatimassa tiekartassa osaaminen ja koulutus on mainittu ensimmäisenä painopisteenä muiden joukossa. Kunnianhimoista kiertotaloustoimintaa on mahdoton toteuttaa ilman osaamista.
Kiertotalous on vaikuttanut Lahdessa myönteisesti esimerkiksi Hartwallin juomatehtaan liiketoiminnassa. Oluen tuotannossa syntyvästä jätteestä, mäskistä, valmistetaan biokaasua Lahti Energian toteuttamassa voimalassa.
Toinen esimerkki on Fazerin tehdas, joka tuottaa kauran akanoista xylitolia.
”Olen näistä innostunut, koska liikelaitokset tuottavat itselleen kilpailuetua, ja samalla syntyy kestävämpää kehitystä. Tämä on voittava yhtälö”, Timonen kehaisee.
”Kiertotaloudessa on kysymys siitä, pitäisikö luonnonvaroja säästää. Kysymys on myös päästöjen vähentämisestä ja taloudellisen hyödyn tavoittelusta”, Timonen kiteyttää.
Lappeenrannassa positiivinen ongelma
Karjala on ollut edelläkävijä biojätteen erilliskeräyksessä jo yli 20 vuotta. Lappeenrannan rooli Circwasten edelläkävijänä tuntui luontevalta.
”Meillä kiertotalous tarkoittaa materiaalien tehokkaampaa käyttöä, niiden kierrätystä ja jakamistaloutta”, ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen luettelee.
”Asenneilmapiiri kaupunginvaltuustossa on kiertotaloudelle myönteinen, mutta toimien toteuttamisessa on haasteita. Ideoita ja tavoitteita syntyy liikaa suhteessa pienen kaupungin resursseihin”, Räsänen sanoo.
”Yritämme keskittyä toimiin, jotka ovat järkeviä ja vievät asioita eteenpäin.”
Räsänen pitää kiertotalouden tiekarttaa hyvänä työkaluna ”tavoiteasetannassa, vastuuttamisessa ja aikatauluttamisessa”.
Kiertotalouden innovaatioista Räsänen mainitsee esimerkkinä Wimaon, joka valmistaa erilaisia tuotteita uusiomuovista ja -kuiduista.
Circwaste-hankkeen koordinaattori Anna Vuori avaa suuria rakennus- ja purkualan kierrätyshaasteita.
”Kierrätysosien uudelleenkäyttö edellyttää, että käytettyjen rakennusosien sertifiointihaasteet sekä varastointipulmat ratkaistaan. Voisivatko arkkitehdit piirtää niitä uusiin rakennuksiin?”, Vuori selvittää. ”Tämä on kuin upottava suo, jossa on vielä monta askelta otettavana.”
”Kulttuurimuutos toimijoiden käytännöissä ei tunnu olevan nopeaa. Kiertotalouskoordinaattori olisi hyödyllinen. Silloin kiertotalouden edistäminen olisi jonkun vastuulla.”
”Suomen kannattaa pyrkiä kiertotalouden mallimaaksi. Siitä seuraa taloudellista etua, vaikka se vaatisi satsausta eikä onnistumisesta ole takeita. Maine vahvana kiertotaloustoimijana luo positiivista kehää,” Anna Vuori katsoo.
Lue lisää
Kiertotalous nyt: kunnat kärkenä