Mitä Jyväskylän kiertotalouskokeiluista on opittu?

Uutinen 3.8.2023 klo 14.25
Erityisen onnistuneena kokeiluna nousi esiin tekstiilien elinkaaren pidentämiseen tähtäävät työpajat. © Tiina Hirvanen

Jyväskylän kaupungin Circwaste-osahankkeessa on toteutettu yhteensä 17 käyttäjälähtöistä kiertotalouskokeilua. Ne valittiin kolmella ideakilpailulla, jotka oli suunnattu pääasiassa Jyväskylän seudun asukkaille. Ideoita saatiin myös alueen yrityksiltä ja yhteisöiltä.

– Etsimme ruohonjuuritason kehitysajatuksia liittyen arjen kiertotalouteen, kertoo Jyväskylän kaupungin ympäristöasiantuntija Outi Manninen.

Hänen mukaansa kiertotalous kiteytyy tavallisten kuntalaisen arjessa yhä pitkälti jätteiden lajitteluun, kierrätykseen ja vähentämiseen. Ideoista huomasi, että kestävä elämäntapa, jakamistalous ja erilaiset palvelut ovat vielä kiertotalouden vieraampia puolia.

– Etenkin hankkeen alussa kokeilut keskittyivät jätteiden lajittelun ja kierrättämisen parantamiseen. Hankkeen edetessä mukaan tuli myös jakamistaloutta ja arjen kestävyyttä edistäviä kokeiluja.

Viimeisin hankkeen kokeiluista keskittyy jätteen synnyn ehkäisyyn arjessa. Jätteetön Jyväskylä -kampanjakokeilussa asukkaille tarjotaan tietoa ja ideoita siihen, miten voi elää jätteettömämpää elämää.

– Asukkaat ovat voineet osallistua myös työpajoihin, jossa asiaa konkretisoidaan esimerkiksi valmistamalla kosmetiikkaa kotoa löytyvistä aineksista.

Riittävät resurssit varmistavat kokeilun jatkon

Yksi kiertotalouskokeilujen suurimmista haasteista on ollut jatkuvuuden varmistaminen. Kokeilut on toteutettu ketterästi, pienellä budjetilla ja matalalla kynnyksellä, ja siksi taloudelliset näkökulmat ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Resurssit riittävätkin jatkoon vain harvoin.

– Kokeilutoiminnan jatkaminen vaatii uusien konseptien luomista tai keinoja integroida ideat olemassa olevaan toimintaan, Manninen sanoo. Hankkeen loppua kohden Jyväskylässä onkin pyritty saamaan yrityksiä aktiivisemmin mukaan, jotta kokeilut jatkuisivat osana liiketoimintaa kokeilujakson jälkeen.

– Voisikin olla järkevää kohdistaa jo alussa markkinointia enemmän yritysten suuntaan.

Manninen suosittelee myös käyttämään mahdollisimman monikanavaista viestintää.

– Printattua materiaalia voisi käyttää enemmän, koska somemainonta tavoittaa vain tietyt kohderyhmät. Meillekin tuli jälkikäteen palautetta siitä, että joillakin asukkailla oli mennyt kokonaan ohi heitä kiinnostanut kokeilu.

Hyvä esimerkki pysyväksi jääneestä kiertotalousideasta ovat Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö KOASin ja Omago Oy:n yhteiskäyttöautot.

– Uskon, että toiminta antaa opiskelijoille myönteisiä kokemuksia yhteiskäyttöautoilusta eikä omaa autoa tule ehkä lainkaan hankittua, Manninen pohtii.

Moni idea voi toimia alkuna jollekin toiselle idealle tai löytää toteuttajatahon toiselta paikkakunnalta.

– Esimerkiksi audiovisuaalisten laitteiden Laitelainaamo-kokeilu ei saanut jatkoa Jyväskylässä, mutta se voisi toimia paremmin vertaisvuokraamona. Lainaamoissahan on usein haasteena ansaintalogiikka ja kulujen kattaminen.

Kohderyhmä kannattaa osallistaa mukaan suunnitteluun

Yksi tärkeimmistä opeista on ollut, että alkuvaiheen suunnitteluun kannattaisi osallistaa mahdollisimman monia osapuolia. Jyväskylässä kokeiluihin on lähdetty usein nopealla aikataululla, ja siksi suunnittelua on tehty pääasiassa kokeilun toteuttajan kanssa.

– Huomasimme kuitenkin, että lyhytkin kyselytutkimus kohderyhmälle antaa tärkeää tietoa toteutusta varten, Manninen sanoo.

Hyvä osoitus alkuvaiheen suunnittelun tärkeydestä on kestävämpi ateriapalvelu -kokeilu, jossa kaupungin ateriapalvelut otti käyttöön Biovaakajärjestelmän. Sen avulla testattiin muun muassa lautashävikin vähentämistä.

– Tulosten arviointivaiheessa huomasimme, että kokeilun vaikuttavuudesta olisi saatu parempi kuva, jos myös lähtötilanne olisi selvitetty tarkemmin.

Onneksi jokainen kokeilu on arvokas ihan sellaisenaan.

– Ateriapalvelukin osoitti, että ruokailijan saama suora palaute hymy- tai surunaaman muodossa toimii hyvin. Sitä voisi hyödyntää kiertotaloussovelluksissa laajemminkin.

Kestävän elämäntavan rakennuspalikoita

Erityisen onnistuneena kokeiluna Manninen nostaa esiin tekstiilien elinkaaren pidentämiseen tähtäävät työpajat. Tiimiakatemian nuoret yrittäjät kehittivät työpajoissa kestävän arjen palvelukonseptia ja saivat kokeilun kautta tietoa esimerkiksi sopivista kohderyhmistä.

– Kokeilu osoitti, että ruohonjuuritason toiminnalla on iso merkitys kestävän elämäntavan rakentamisessa.

Arjen kiertotaloutta tukevilla palveluilla voidaan vähentää esimerkiksi pikamuodin ongelmia.

– Moni huomasi työpajoissa, ettei tekstiilien korjaaminen ja tuunaaminen ole vaikeaa, vaan itse asiassa hauskaa ja helppoa. Rikkoutuneen tai muutoin pitkään käyttämättä olleen vaatteen elinkaarta voi pidentää pienillä teoilla vuosia.

Korjaus- ja käsityötaitojen palauttaminen onkin Mannisesta tärkeää työtä kestävän arjen rakentamisessa. Myös palveluja pitäisi tuoda lähemmäs ihmisiä.

– Uskon, että tulemme jatkossakin vahvistamaan juuri näitä näkökulmia Jyväskylän kaupungin resurssiviisaustyössä.

Lue lisää kiertotalouskokeiluista Kestävyysloikka-palvelusta!

Kirjoittaja: Sanna Karppinen, kuva: Tiina Hirvanen

Lue lisää

Lisätietoja

  • ympäristöasiantuntija Outi Manninen, Jyväskylän kaupunki, etunimi.sukunimi@jyvaskyla.fi

  • Tulosta sivu