Uutinen 10.10.2022 klo 17.25
© Simo Paukkunen / Karelia AMK
Karelia-ammattikorkeakoulu on tutkinut jo viiden vuoden ajan jätemuovien syntymistä ja kierrätysmahdollisuuksia niin maataloudessa kuin rakentamisessa. Kaikki alkoi siitä, kun Karelian projektityöntekijät kiinnittivät huomiota pohjoiskarjalaisten peltojen laidoilla lojuvaan jätemuoviin.
"Esimerkiksi suurpaalien kiristinkalvoja ei selvästikään käytetty hyväksi mitenkään", kertoo Karelia-ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Simo Paukkunen. Silmämääräisesti jätemuovia näytti olevan paljon, mutta tarkkaa tietoa oli saatavilla vain koko Suomen maatalouden ja turvetuotannon kaikenlaatuisista jätemuoveista. "Niitä syntyy noin 12 000 tonnia vuosittain, ja PE-LLD-muovin osuuden on arvioitu olevan noin 7000 tonnia."
Karelian projektityöntekijöiden mielenkiinto kohdistui erityisesti suurpaalien PE-LLD-käärinmuoviin, jota käytetään suuria määriä myös rakentamisessa, muun muassa tavaroiden suojaamisessa.
Pienet määrät hankaloittavat kaupallistamista
Hankkeen aikana selvisi, että suurpaalien kiristinkalvoista syntyy vuosittain Pohjois-Karjalassa vain noin 300 tonnia PE-LLD-jätemuovia. "Määrä on suhteellisen pieni, koska 300 tonnia vastaa noin kymmentä täysperävaunurekkaa", Paukkunen sanoo.
Karelia kehitti laskentamalleja myös rakennushankkeiden jätemuovimäärien arviointiin. "Esimerkiksi vuonna 2019 kaikenlaista muovia syntyi maakunnan rakennustyömailla maatalouteen verrattuna kaksinkertainen määrä, noin 600 tonnia. Siitä PE-LD- ja PE-LLD-muovia on arviolta noin 70 prosenttia."
Yhdessä maataloudesta ja rakentamisesta kertyy sellainen määrä muovijätettä, että pienimuotoista maakunnallista kiertotaloustoimintaa voidaan alkaa harkita. "Teollisuudessa suuri on kuitenkin kaunista, ja materiaalimäärien olisi hyvä olla jopa kymmenkertaiset. Silloin jätteistä tehtävien tuotteiden kate saataisiin kohdalleen ja kiertotalousliiketoiminnasta kannattavaa."
Lisähaasteen liiketoimintamallien kehittämiselle tuovat pitkät kuljetusmatkat. Jätteiden lähteet ovat pistemäisiä ja kaukana toisistaan. "Maatiloilla on mahdollisuus tilata jätemuovin haku palveluna, mutta lähin jätteenpolttolaitos on Pohjois-Savossa Leppävirralla ja PE-LLD-muovin jatkojalostuslaitos Joensuusta yli 500 kilometrin päässä Merikarvialla", Paukkunen toteaa. Clean Plastic Finland Oy:n jatkojalostuslaitoksessa PE-LLD-jätemuovia käytetään uusiogranulaatin raaka-aineena.
Tällä hetkellä näyttääkin siltä, ettei likaista, maan ja kosteuden kanssa kosketuksissa ollut jätemuovia kannata kuljettaa Pohjois-Karjalasta muihin maakuntiin. Myönteistä on, että arviot jätemääristä auttavat jatkotutkimusten ja liiketoimintaideoiden suunnittelussa. "Tuotteiden laatu saadaan kyllä aina kohdalleen, ja PE-LLD-muovilla on valtavasti käyttökohteita. Seuraavaksi on vain keksittävä, miten jätemuovin jalostamisesta kannattavaa."
Hokkuspokkustemppuihin Paukkunen ei usko. "Parempi on edetä maltilla ja faktojen pohjalta. Tutkimustietoa pitäisikin hyödyntää nykyistä enemmän. Uskon, että yhteistyöllä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa luomme jätemuovista vielä uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja."
Muovitettuja heinäpaaleja pellon laidalla. © Samuli Kuittinen / Karelia AMK
Tutkimusta jatketaan PlastLIFE-hankkeessa
Paukkunen näkee, että jätemuovien käsittelyssä ollaan edelleen uuden äärellä. Siksi on hyvä, että työ jatkuu PlastLIFE-hankkeessa. "Meillä on seitsemän vuotta aikaa keksiä, miten yhdistämme jätemuovit maakuntatasolla niin, että määrät vastaavat teollisen jalostuslaitoksen kapasiteettia."
PlastLIFEssa tutkitaan tarkemmin myös maatalouden ja rakentamisen jätemuovien päästövaikutuksia. "Pitäisin suurena ihmeenä, jos vuosia pellon laidassa lojuneet paalimuovit eivät aiheuttaisi mikromuovipäästöjä maaperään ja valumavesiin", Paukkunen toteaa.
Tutkimuksessa tullaan keskittymään myös tuotekehitykseen. Jätemuovista pitäisi saada aikaan tuotteita, joiden hiilijalanjälki on aidosti pienempi. Myös muovituotteiden kiertotalouteen pitäisi saada uusia kierroksia. "Muovipulloja lukuun ottamatta muovia kierrätetään tällä hetkellä enintään kerran, vaikka materiaalilla olisi mahdollisuudet kestää 10-50 kiertoa."
Lisäksi PlastLIFEssa pyritään kehittämään tuotteita, joilla on mahdollisimman pitkä käyttöikä. "Tähän haasteeseen perehdymme yhteistyökumppaniemme kanssa", Paukkunen sanoo. Karelian tehtävänä on valmistaa tuoteideoista pienen kokoluokan koekappaleita ja etsiä toimivat reseptit. "Toivottavasti meillä onkin hankkeen päättyessä loppuun asti hiottuja uusia tuotteita, joiden raaka-aineena on käytetty maakunnassa syntyviä jätemuoveja."
Lue lisää
Lisätietoja
- Projektipäällikkö Simo Paukkunen, etunimi.sukunimi@karelia.fi