© Markku Laine
Kaupunkiviljely on paitsi mukava harrastus, myös osa tulevaisuuden ruokaturvaa. Lähiruoan etuja ovat pienemmät kuljetus- ja varastointitarpeet.
Kaupunkiviljelyllä voidaan parantaa myös kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja pölyttäjien olosuhteita. Sisätiloissa tapahtuvan kerrosviljelyn hyötyjä ovat veden ja ravinteiden säästö, mutta haasteena on tuotannon energiaintensiivisyys.
Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) koordinoimassa hankkeessa testattiin kerrostalon sisä- ja ulkotiloihin sopivia kaupunkiviljelyratkaisuja yhdessä pilottitalojen ja viljelyratkaisuja tarjoavien yritysten kanssa kesällä 2021.
Kaupunkiviljely lisää parhaimmillaan myös asukkaiden ymmärrystä ruoan tuottamisesta, mikä puolestaan kasvattaa ruoan arvostusta.
"Kaupunkiviljelyllä voidaan synnyttää myös yhteisöllisyyttä, alueellista vetovoimaa ja tasa-arvoisuutta. 6Aika: CircularHoodFood -hankkeen tuotoksena syntyi muun muassa kaupunkiviljelyopas taloyhtiöille ja ”Koko talo viljelee – kaupunkilaisten viljelykurssi”, jossa kerrotaan, miten uusia viljelyratkaisuja voi ottaa käyttöön kerrostaloissa laajamittaisesti", hankkeen projektipäällikkö Roosa Halonen HSY:stä kertoo.
Julkinen sektori voi edistää kaupunkiviljelyä
Kaupunkiviljelyllä voidaan tukea kaupunkien tavoitetta vihreään infraan siirtymisessä. Julkinen sektori voi myös eri tavoin kannustaa kaupunkilaisia paikalliseen ruoantuotantoon.
Kaupungit voivat edistää paikallista ruoantuotantoa esimerkiksi selkeiden lupakäytäntöjen, neuvonnan sekä ohjelmallisen lähestymistavan kautta, HSY:n kiertotalousasiantuntija Nea Metsänranta sanoo.
6Aika: CircularHoodFood -hankkeessa edistettiin kestävän ruokajärjestelmän ja kiertotalousratkaisujen syntymistä. Hankkeen toimenpiteiden ja kokeilujen tulokset on koottu hankkeen loppujulkaisuun ”Urbaaneja ratkaisuja ruoantuotantoon ja ruokajärjestelmän kiertotalouteen”.
HSY:n lisäksi hankkeessa olivat mukana Metropolia ammattikorkeakoulu, Vantaan kaupunki ja Helsingin yliopisto. Hanke toteutettiin osana Suomen kuuden suurimman kaupungin 6Aika-strategiaa, ja sitä rahoitti Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Hanke päättyi maaliskuussa 2022.
Lisätietoja