© Antti Ala-Könni, Turun kaupunki
Suomessa on ollut jo jonkin aikaa käytössä erilaisia rakentamisen sertifikaatteja, joilla voidaan osoittaa, kuinka rakentamisessa on huomioitu ympäristöä kuormittavat tekijät. Sertifikaatteja on useampia, mutta vähitellen niistä tietyt vakiinnuttavat paikkansa suosituimpina. LEED-sertifikaatti on yksi suosiotaan kasvattanut sertifikaatti, jonka mukaan on rakennettu esimerkiksi Turun Kupittaalle hiljattain valmistunut EduCityn kampus. Muita tunnettuja ja käytössä olevia ympäristöystävällisestä rakentamisesta kertovia sertifikaatteja tai ympäristömerkkejä ovat esimerkiksi BREEAM-sertifikaatti ja Joutsenmerkki. Sertifikaatteja ja sen myöntämistä avaa tässä jutussa Turun ammattikorkeakoulun Master School opiskelija Otto Kaarto.
Turun EduCityn kampus pohjaa LEED-sertifikaattiin
Turun Kupittaalle valmistunut seitsenkerroksisen EduCityn kerrosala on 18 500 neliömetriä ja sen tilavuus on yli 100 000 kuutiota. Puhutaan siis suuresta rakennuksesta, mutta koostaan huolimatta EduCity on rakennettu korkeimman LEED-luokituksen, Platina-tason mukaisesti. Rakennuksessa on näin ollen pyritty minimoimaan kaikki rakentamis- sekä kiinteistön ylläpitovaiheessa syntyvä ympäristöhaitta. Kiinteistössä on kiinnitetty huomiota mm. matalaan energiankulutukseen ja rakennuksen hyvään saavutettavuuteen. Rakennuksen suunnitteluratkaisuissa on pyritty myös huomioimaan mahdollisimman kattavasti kestävän kehityksen mukaiset arvot. EduCityn rakennuttaneen Turun Teknologiakiinteistöjen toimitusjohtaja Mikko Lehtisen mukaan rakennuksen hiilijalanjälkeä pienentävät muun muassa katolle asennettavat aurinkopaneelit sekä katetuille terasseille istutettu maksaruoho, joka toimii hiilinieluna.
Turun EduCityn kampusta. © Antti Ala-Könni, Turun kaupunki
LEED-sertifikaatti on rakennusten ympäristöluokitusjärjestelmä
Green Building Council Finlandin mukaan LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) -luokitus on yksi koko maailman tunnetuimmista rakennusten ympäristöluokitusjärjestelmistä. Järjestelmän tunnusmerkkinä ovat yhtenäiset kriteeristöt ja näiden keskinäinen vertailtavuus globaalisti. Sertifikaatin myöntää U.S. Green Building Council (USGBC) ja monien luokitusjärjestelmän kriteerien taustalla on pohjoisamerikkalaisia käytäntöjä, joista osaan on kuitenkin mahdollista soveltaa myös eurooppalaisia ja suomalaisia käytäntöjä.
Sertifikaatin tarkoitus on vähentää rakentamisen ympäristövaikutuksia, edistää terveellisempien työympäristöjen kehittämistä sekä vähentää rakennuksen käytön haitallisia ympäristövaikutuksia sen koko elinkaaren ajalta. LEED-malliin pohjautuvassa rakentamisessa voidaan esimerkiksi suosia sellaisia materiaaleja, joiden raaka-aineet on jalostettu teollisuuden sivutuotteista.
LEED-sertifikaatin myöntäminen perustuu riippumattoman, kolmannen osapuolen tekemään arviointiin tilojen, rakennuksen tai rakennushankkeen ympäristöominaisuuksista.
LEED-sertifikaattia hakevan kohteen tulee täyttää tietyt vähimmäiskriteerit eri osa-alueilla. Nämä osa-alueet pisteytetään suunnittelu- ja rakennusvaiheessa koostuvista ratkaisuista. Kohteelle myönnetyt pisteet lasketaan lopuksi yhteen ja näiden perusteella määräytyy kohteen sertifioinnin luokka, joita on neljä erilaista: Certified (40-49p), Silver (50-59p), Gold (60-9p) ja Platinum (80-110p).
Pisteytettävät osa-alueet on jaoteltu vapaasti suomentaen seuraavasti (11/2020):
- Osallistava prosessi (Integrative Process)
- Sijainti ja logistiikka (Location and Transportation)
- Kestävä työmaa (Sustainable sites)
- Vesitehokkuus (Water efficiency)
- Energia ja ilmapiiri (Energy and Atmosphere)
- Materiaalit ja raaka-aineet (Materials and Resources)
- Sisätilojen ympäristön laatu (Indoor Environmental Quality)
- Innovaatiot (Innovation)
- Alueelliset tekijät (Regional Priority)
Miten LEED-sertifikaatti otetaan huomioon hankintaprosessissa ja koituuko tästä kunnille hyötyjä
LEED-sertifikaatti on otettava huomioon viimeistään hankesuunnitteluvaiheessa, jolloin hankkeelle asetetaan laatu-, laajuus-, kustannus- ja aikataulutavoitteet. Tässä vaiheessa hankkeeseen ryhtyvä taho määrittää, haetaanko kohteelle sertifikaattia ja mille tasolle pyritään.
Tarkastelun perusteella vaikuttaa siltä, että suuri osa sertifikaatin pisteistä määräytyy suunnitteluvaiheessa. Varsinkin talotekniikan (lämpö, vesi, ilma, sähkö ja automaatio) suunnittelussa on pisteiden kannalta suuri merkitys sillä, miten vettä käytetään tehokkaasti esimerkiksi sadevesiä hyödyntämällä. Merkittävä tekijä LEED-pisteiden kannalta on rakennuksen sijainti, joka määrittää kohteen saavutettavuuden. Tämä ohjaa rakentamista keskittymään taajama-alueille. Tavoitteena on vähentää yksityisautoilua ja suosia kohteen saavutettavuutta julkisilla kulkuvälineillä ja polkupyörällä.
Kunnan kannalta katsottuna LEED-ajattelu tukee taajama-alueilla tiivistä ja tehokasta maankäyttöä. Sertifikaatti saattaa nostaa hankkeen kustannuksia suunnittelu- ja rakennusvaiheessa, mutta sen tavoitteena on saavuttaa merkittäviä säästöjä rakennuksen elinkaaren aikana käyttö- ja ylläpitokustannuksissa.
Suunnitteluvaiheen lisäksi on toki myös hankkeen rakennusvaiheessa työmaan hankintoja tekevän organisaation tiedostettava, mitä kaikkia seikkoja tulee huomioida esimerkiksi eri materiaaleja vertailtaessa, jotta valittu LEED-tavoitetaso on mahdollista saavuttaa. Rakennuttajana toimivan tahon ei pidä myöskään unohtaa ympäristöystävällisen rakentamisen suosimisesta syntyvää positiivista mielikuvaa, jota sertifikaatilla on mahdollista edistää.
LEED sertifikaatti on vain yksi mahdollisista käytettävistä malleista.
BREEAM
BREEAM (Building Research Establishment’s Environmental Assessment Method) on brittiläinen ympäristösertifikaatti, jonka avulla voidaan ohjata rakennuksen suunnittelua, rakentamista sekä käyttöä LEED-sertifikaatin tavoin. BREAAM-sertifikaatin luokitus pohjautuu yhteiseen eurooppalaiseen normistoon. Sertifikaatti arvioi hankkeessa tehdyt ratkaisut ylläpidon, terveyden ja hyvinvoinnin, energian, liikenneyhteyksien, veden, materiaalien, jätteiden, maankäytön ja ympäristön, saasteiden sekä innovaatioiden kannalta. Rakennuksen eri osa-alueille annetut pisteet määrittävät rakennuksen BREEAM arvosanan, jotka ovat Hyväksytty (Pass), Hyvä (Good), Erittäin hyvä (Very Good), Loistava (Excellent) ja Erinomainen (Outstanding).
Joutsenmerkki
Joutsenmerkki on erityisesti Pohjoismaissa tunnettu ja käytetty ympäristömerkki. Sen kriteerit ovat yhtenäiset kaikissa Pohjoismaissa. Merkkiä voi hakea sekä uudiskohteelle että korjausrakennuskohteelle. Korjausrakentamisen kriteerien mukaan Joutsenmerkittyjä kohteita voivat olla asuintalot, päiväkodit, koulu- sekä toimistorakennukset. Uudiskohteissa merkki voidaan myöntää myös kesämökille tai vapaa-ajan asunnoille sekä asuintaloiksi luokiteltaville palvelutaloille.
Joutsenmerkin tarkoitus on aiemmin mainittujen sertifikaattien tapaan edistää ympäristöystävällistä rakentamista ja edistää kestävää kehitystä. Joutsenmerkin kriteerit on laadittu elinkaarinäkökulmasta ja merkin vaatimuksia on asetettu erityisesti rakennuksen energiantarpeelle, käytetyille rakennusmateriaaleille ja -prosessille sekä rakentamisen laadunhallinnalle.
Sopiva sertifikaatti omalle hankkeelle
Yllä käsitellyt sertifikaatit pyrkivät kaikki edistämään kestävää ja ympäristöystävällistä rakentamista. Erot näiden välillä syntyvät muun muassa käytetyistä standardeista sekä arvioitavien osa-alueiden painotuksista. Riippumatta siitä, mitä sertifikaattia hankkeeseen ryhtyvä taho päättää hakea, kertoo päätös halukkuudesta panostaa rakentamisen laatuun, sekä tahtotilasta huomioida rakennuksen käyttäjät ja ympäristö. Tämä on toivottavasti trendi, joka jatkaa kasvuaan ja jatkossa ympäristöystävällinen rakentaminen on yhä tärkeämpää.
Kirjoittaja: Otto Kaarto, Turun ammattikorkeakoulu, ylempi AMK opiskelija.
Osa kirjoituksesta on julkaistu myös Uusiouutiset -Kiertotalouden erikoislehdessä 1/21.
Lähteet