Uutinen 27.10.2023 klo 9.59
Yhteiskäyttöiset polkupyörät ovat kovassa käytössä kaupungeissa. © Jyri Lindblom
Kuntien ja kaupunkien kierrätyskeskusten toiminta on kiertotaloutta käytännön tasolla, vaikkei sitä sillä nimellä ole perinteisesti kutsuttukaan. Tavaroiden elinkaarta on pidennetty pois heittämisen sijaan.
Riihimäen kaupunki perusti kierrätyskeskuksen ensimmäisten joukossa Suomessa.
Riihimäen kaupungin työllisyyspalveluiden työtoiminnan ohjaaja Jyri Lindblom kertoo, että tukityöllistäminen on ollut keskuksen toiminnassa mukana alusta asti. Viimeisten kymmenen vuoden aikana tukityöllistämisestä on vastannut kaupungin työllisyyspalvelut, ja kierrätyskeskuksen toiminta on kasvanut osana isompaa kokonaisuutta kaupungissa.
Kierrätyskeskuksessa työkokeilussa tai palkkatukityössä olevat henkilöt pääsevät tekemään työtä monipuolisissa tehtävissä tavaroiden kunnostuksen, asiakaspalvelun ja logistiikan puolella. Samalla heille kertyy arvokasta työkokemusta sekä valmiuksia työelämään ja työllistymiseen avoimille työmarkkinoille.
”Näen kierrätyskeskuksen työllistämistoimilla ison merkityksen yksilötasolla, mutta myös kierrätyskeskuksen maksavilta asiakkailta tulee paljon positiivista palautetta, että kierrätystoimintaa hoitaa nimenomaan työllisyyspalvelut”, Jyri Lindblom kertoo.
Kierrätyskeskus tekee läheistä yhteistyötä muun muassa TE-toimiston, yritysten ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Työllistettäville järjestetään erilaisia etenemisvaihtoehtoja tuen ja valmennuksen keinoin.
”Tuki voi ulottua yrityksessä perehdyttämiseen asti, koska tuottavuusvaatimusten suhteen elinkeinoelämän puolelle siirtyminen on iso hyppy”, työllisyyspalveluiden työvalmentaja Mika Ågren kuvailee.
”Kaupunki on nähnyt meidän toimintamme tärkeäksi niin taloudellisesti kuin inhimillisesti. Työllistämispalvelu vähentää pahoinvointia ja eriarvoisuutta”, Ågren jatkaa.
Vuositasolla kierrätyskeskus tarjoaa työllisyyspalveluita noin sadalle riihimäkeläiselle.
Kirjastosta lainaamo?
Syken erikoistutkija Kati Pitkänen korostaa kirjaston asemaa kiertotalouden ytimessä.
”Se on julkinen, matalan kynnyksen jakamistalouden palvelu kaikille väestöryhmille.”
Kirjat ovat edelleen sen ykköstuote, mutta viime vuosina lainaamispalveluiden piiriin on tullut mukaan tavaroiden lainaaminen. Tämä on lisääntynyt ympäri maata.
Porin pääkirjasto suosii helposti lainattavia ja kuljetettavia tavaroita, joissa korostuvat liikuntavälineet, soittimet ja pelit. Myös kulttuurin ja urheilutapahtumien kausikortteja on lainattavissa.
”Talvella energiankulutusmittarit ovat olleet jatkuvasti lainassa. Keväällä roskapoimureiden kysyntä lisääntyi, joten niitä hankittiin lisää”, Porin kirjaston palveluvastaava Sari Pajunen kertoo.
Ylen yhteisöllisellä Miljoona roskapussia -kampanjalla lienee ollut yhteys roskapihtien suosioon. ”Uusia tavaroita toivotaan jatkuvasti enemmän kuin pystymme hankkimaan”, Porin vastaava kirjastonhoitaja Tuomas Kumpula sanoo.
”Halusimme valikoimaan myös suplautoja, koska kaikilla ei ole mahdollisuutta hankkia sellaista. Kalliimpien tavaroiden hankinta edellyttää yhteistyökumppaneita”, Kumpula kuvaa prosessia.
”Lapsiperheet ovat ahkeria lainaajia. Lapsia halutaan tutustuttaa erilaisiin harrastuksiin. Myös opiskelijoita ja vaihto-oppilaita on paljon.”
”Kirjastossa ei ole tilaa eikä huoltomahdollisuuksia läskipyörille. Meillä on sopimus huoltokumppanin kanssa”, Kumpula selvittää lainaustoiminnan haasteita. ”Kumppani myös hoitaa pyörälogistiikkaa tositteiden mukaan.”
Joensuun kirjaston palvelupäällikkö Ari Moilanen nostaa esiin rahoitukseen liittyvän seikan:
Kirjastojen kunnilta saamat määrärahat on osoitettu laissa määritettyjen kirjastopalveluiden järjestämiseen. Ahtaasti tulkittuna aineistomäärärahan käyttö lainatavaroihin on kyseenalaista. Suhtaudumme kuitenkin esinelainaukseen erittäin myönteisesti.”
”Tavaroita kysytään tosi paljon. Soittimet ja sähköpyörät ovat koko ajan menossa, mutta paljon muitakin esineitä toivotaan.”
”Me olemme innoissamme myös ympäristöasioiden kannalta. Lainauspalvelujen ansiosta pienempi määrä tavaroita hyödyttää useampia ihmisiä”, Moilanen kiteyttää.
Kulutuskulttuuri murroksessa
Tavaran elinkaaressa on monta vaihetta alkaen raaka-aineiden hankinnasta tuotantoon, tavaroiden hankintaan, käyttöön ja kierrätykseen. Kuluttajalla on mahdollisuus vaikuttaa niistä moneen.
”Jätteiden lajittelu ja kierrätykseen toimittaminen on monelle jo rutiininomaista toimintaa. Se mahdollistaa raaka-aineiden kierron, kun esineen käyttöikä on loppunut”, kiertotalouden sosiaalisia vaikutuksia tutkinut Kati Pitkänen toteaa. ”Lajitteluinnokkutta voisi lisätä parempi tieto siitä, mitä lajitelluille jätteille tehdään.”
Mutta ennen jätevaihetta on kulutus.
”Kiertotalouteen siirtyminen on samalla kulttuurinen murros, joka vaatii ihmisiltä suuria muutoksia. Omistamisesta tulisi siirtyä jakamiseen ja tavaroiden yhteiskäyttöön”, Pitkänen kertoo.
”Meidän kannattaa miettiä, miten ihmiset saadaan hankkimaan ja käyttämään tavaroita kestävämmin. Miten pitkään niitä käytetään ja voidaanko tavaroita hankkia palveluna.”
Yhteiskäytössä ja jakamistaloudessa on se ajatus, että tavaroista otetaan enemmän hyötyä nostamalla niiden käyttöastetta. Esimerkiksi monia yhteiskäyttöisiä kulkuvälineitä, kuten kaupunkipyöriä, sähköpotkulautoja ja autoja on jo saatavana palveluna.
Käyttökelpoisten tavaroiden käyttöikää voi pidentää myös uudelleenkäytöllä. Erilaiset digitaaliset käytetyn tavaran myyntialustat ja roskalavat ovat nopeasti nousseet perinteisten kirpputorien ja second hand -kauppojen rinnalle.
Kierto- ja jakamistalous ovat monin tavoin lähellä ihmisten arkea, ja ne koetaan tärkeiksi. Niiden hyödyt voivat olla myös yksilöllisiä. Yhdelle tarpeeton tavara voi olla toiselle aarre.
Lue lisää
Kiertotalous nyt: kunnat kärkenä