Uutinen 22.3.2019 klo 10.27
Muovi on tällä hetkellä yksi puhutuimmista aiheista maailmalla. Tuore muovitiekartta näyttää suuntaa muovin ympäristöhaittojen vähentämiselle. Ratkaisuja muoviongelmaan etsitään myös tutkimalla biohajoavia muoveja, Itämeren muoviroskan lähteitä sekä haamuverkkoja.
Viime lokakuussa valmistui ympäristöministeriön valmistelema muovitiekartta. Tiekartan tavoitteena on vähentää muovijätteen ja -roskan aiheuttamia ongelmia sekä tehostaa muovin talteenottoa, kierrätystä ja tuotesuunnittelua. Lisäksi tavoitteena on luoda edellytyksiä uusille kiertotalouden innovaatioille ja investoinneille sekä vähentää riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista.
Muovitiekartta nostaa esiin ratkaisuja ja toimijoita sekä kannustaa kansalaisia ja esimerkiksi kaupunkeja tarttumaan rohkeasti erilaisiin ratkaisuihin roskaamista ja turhaa kulutusta vastaan. Green Deal -sopimuksilla kannustetaan yrityksiä vähentämään kertakäyttöpakkausten käyttöä ja ylipakkaamista.
”Nykyinen muovinkeräys sisältää pakkausmuoveja, mutta tavoitteena on lisätä myös muun muovijätteen kierrätystä esimerkiksi erilaisten kokeiluhankkeiden kautta”, neuvotteleva virkamies Merja Saarnilehto Ympäristöministeriöstä sanoo.
Euroopan komissio on puuttumassa muoviongelmaan myös kertakäyttömuovidirektiivin avulla. Direktiivi koskee kymmentä Euroopan rannoilta yleisimmin löytyvää kertakäyttöistä muovituotetta sekä kadonneita ja hylättyjä muovisia kalastusvälineitä. Lisäksi Euroopan kemikaalivirasto ECHA on julkaisemassa ehdotusta, joka kieltäisi kosmetiikkaan ja pesuaineisiin tarkoituksellisesti lisätyt mikromuovit EU:ssa. Samalla lisätään tutkimustietoa muovien haitallisista ympäristö- ja terveysvaikutuksista.
Tehoa rakennus- ja maatalousmuovien kierrätykseen
Rakennusteollisuus on yksi merkittävä muovin käyttäjä. Tieto rakennuksissa käytetyistä muoveista on kuitenkin vielä vähäistä. Ympäristöministeriö on käynnistänyt selvityksen muovien määristä rakennuksissa. Samalla selvitetään näiden muovien kierrätysmahdollisuuksia sekä uusiomuovien käyttöönottoa rakennuksissa.
Maatalousmuovien osalta selvitetään biopohjaisten ja täysin biohajoavien materiaalien käyttöönottoa esimerkiksi katemateriaaleissa. Muovien kierrätykseen tuodaan mekaanisen kierrätyksen rinnalle kemiallista kierrätystä, mikä mahdollistaa hankalasti kierrätettävien, likaisten ja sekalaisten muovien hyödyntämisen.
Biohajoavat ja biopohjaiset muovit meriympäristössä
Suomen ympäristökeskuksessa on käynnissä useita muoviin ja vesistöihin liittyviä hankkeita. UBINAM-hankkeessa arvioidaan uusien biohajoavien muovimateriaalien aiheuttamia ympäristöriskejä Itämeren meriympäristössä. Aihe on ajankohtainen, sillä Itämeren roskista jopa 90 prosenttia on muovia. Myös ympäristöministeriön julkaisemassa muovitiekartassa bioperäisten ja biohajoavien muovien käyttöä halutaan edistää.
”Ongelma on, ettei meillä ole tällä hetkellä tietoa siitä, miten biopohjaiset ja biohajoavat muovit käyttäytyvät meriympäristössä. Materiaalien biohajoavuus on yleensä todettu teollisessa kompostoinnissa eikä ympäristössä, missä lämpötilat ja organismit ovat erilaisia, jolloin myös hajoamisnopeudet ovat oletettavasti erilaiset”, erikoistutkija Hermanni Kaartokallio Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
UBINAM-hankkeen selvityksen mukaan Suomessa valmistetaan muovituotteita noin 600 000 tonnia vuodessa. Tästä määrästä noin yhden prosentin arvioidaan olevan biomuoveja, sisältäen sekä biopohjaiset että biohajoavat muovit. Alustavien tulosten mukaan vaikuttaa siltä, että bioperäisten muovien hajoamisnopeudet eroavat meri- ja laboratorio-oloissa. Materiaalin laatu ja esimerkiksi kalvopaksuus vaikuttavat myös hajoamiseen.
Hankkeessa on testattu myös haitallisten aineiden kertymistä eri muoveihin. Alustavien tulosten mukaan muovimateriaalien haitta-ainepitoisuudet olivat pienempiä kuin ympäröivän koealustan.
Biohajoavia jakeita ei voida kierrättää perinteisten muovijakeiden mukana ja biokaasulaitoksissa niiden on havaittu haittaavan kaasutusprosessia. Tulevissa biopohjaisten ja biohajoavien tuotteiden suunnittelussa tuleekin kiinnittää huomiota tuotteiden kierrätettävyyteen.
Itämeren muoviroskan lähteitä selvitetään
Parhaillaan käynnissä olevassa Roskat pois! -hankkeessa tehdään kattava selvitys roskien määristä rannoilla ja meriympäristössä sekä arvioidaan merkittävimmät meriroskaa tuottavat lähteet ja roskien kulkeutumisreitit.
Hankkeessa arvioidaan myös roskaantumisesta aiheutuvia haittoja ja vaikutuksia merieliöille sekä terveysriskejä ihmisille. Hankkeessa on tehty vierailuja potentiaalisesti roskaaville jäteasemille ja tunnistettu eri toimia roskaantumisen estämiseksi. Valvovia viranomaisia on myös haastateltu.
”Kyselyiden mukaan jätehuoltoa ei nähdä merkittävänä merten roskaajana, vaan meriin päätyvät roskat kulkeutuvat muuta kautta. Poikkeustilanteet, kuten tulipalot, voivat aiheuttaa roskien leviämistä ympäristöön” erikoistutkija Helena Dahlbo Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Haamuverkot keskustelussa
Suomen ympäristökeskus selvittää KAPYYSI-hankkeessa haamuverkkojen määrää Suomen merialueilla yhdessä Suomen ammattikalastajaliiton kanssa. Samalla testataan käytettävissä olevien verkkojen keräysmenetelmien soveltuvuutta Suomen oloihin. Hankkeessa selvitetään myös haamuverkkomateriaalin uusiokäyttöä ja jätehuoltoa. Lisäksi tavoitteena on nostaa haamuverkko-ongelma yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Haamuverkot ovat käyttäjältään karanneita tai hylättyjä verkkoja, trooleja tai muita havaspyydyksiä. Ne ovat osa merten muoviroskaongelmaa. Verkoista koituu haittaa kalastuselinkeinolle, ympäristölle ja merenkululle. Lisäksi ne jatkavat tehtäväänsä eli pyyntiä pitkän aikaa hylkäämisensä jälkeen.
Lisätietoa