Vaatteet ja kengät suosituimpia pääkaupunkiseudun kirppu- ja nettitoreilla, Tampereella huonekalut ja Turussa sähkö- ja elektroniikkalaitteet

Uutinen 20.6.2018 klo 9.57
CIRCHUB-tiedote_kartta_v11062018

Suomen ympäristlökeskus ja HSY yhdessä lukuisten muiden partnereiden kanssa tekivät alustavan selvityksen 6Aika-hankkeessa siitä, kuinka suuri osuus tuotteista päätyy kirpputoreille ja käytetyn tavaran nettimarkkinoille kuudessa suurimmassa kaupungissa ja valtakunnallisesti.

Selvityksessä tarkasteltiin myös kirpputoritiheyttä, tavaroiden jälleenmyyntiarvoa sekä uudelleenkäyttöön liittyviä liiketoimintahaasteita ja -mahdollisuuksia. Selvitykseen valittuja tuoteryhmiä olivat vaatteet ja kengät, sähkö- ja elektroniikkalaitteet, huonekalut ja urheiluvälineet.

Selvityksen mukaan pääkaupunkiseudulla ostetaan muita innokkaammin käytettyjä vaatteita ja kenkiä, Tampereella huonekaluja ja Turussa sähkö- ja elektroniikkalaitteita.

Painolla mitattuna käytetyt huonekalut vaihtavat eniten omistajaansa ja kappalemäärällisesti vaatteet ja kengät. Selvitykseen pohjautuva arvio on, että vaatteita ja kenkiä, sähkö- ja elektroniikkalaitteita, huonekaluja sekä urheiluvälineitä ostetaan ja myydään erilaisissa nettipalveluissa ja kirpputoreilla painomäärällisesti vuosittain runsaat 56 000 tonnia. Tämä on noin kaksi prosenttia yhdyskuntajätteen kokonaismäärästä. Massana merkittävin tuoteryhmä on huonekalut, yhteensä vajaat 35 000 tonnia.

Arvo säilyy parhaiten brändituotteissa

Kirpputorien tuotteet ovat edullisia uuteen tuotteeseen verrattuna. Selvitykseen valittujen tuotteiden hinta laski enimmillään jopa yli 80 prosenttia alkuperäishinnasta. Arvonsa säilyttivät brändituotteet. Tosin hinta saattoi vaihdella yksittäisessä kauppatilanteessa merkittävästi. Etenkin vaatteet ja urheiluvälineet menettivät arvoaan. Syynä voi olla esimerkiksi vaatteiden heikko laatu, urheiluvälineiden kuluminen tai trendien vaihtelu.

Suomessa päätyy liian paljon käyttökelpoista tavaraa jätteeksi. Nettikirpputorit ja vertaisverkkokauppa ovat tehostaneet tuotteiden uudelleenkäyttöä. Jo käytössä olevien liiketoimintamallien lisäksi tarvitaan uusia innovaatioita, jotka vähentävät uusien tavaroiden ostamisen tarvetta.

Suomessa ei ole ollut saatavilla tarkkaa ja vertailukelpoista tietoa siitä, kuinka suuri osuus tuotteista päätyy uudelleenkäyttöön. Tietoa on puuttunut myös kaupan volyymista sekä siitä, kuinka paljon käyttökelpoista tavaraa päätyy jätteeksi. Nyt julkaistu selvitys antaa suuntaa-antavan kuvan uudelleenkäyttöön päätyvistä tuotemääristä.

Lisätietoa:

Etusivun kuva: Emmi Korhonen, Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus


  • Tulosta sivu