Elämme kiihtyvän muutoksen aikaa. Tulevaisuus ei ole vain kaukana edessä, vaan yhä useammin se tuntuu tapahtuvan tässä ja nyt. Huomisen menestyjät ennakoivat muutoksia ja toimivat niiden mukaan jo tänään. Resurssiviisaat yritykset tekevät huomisen bisnestä nyt. Kiertotalouteenkin kannattaa tarttua heti – ellei ole sitä jo tehnyt.
Kiertotalouden keskeisenä tavoitteena on säästää luonnonvaroja ja hyödyntää materiaalit tehokkaasti ja kestävästi. Raaka-aineet ja materiaalit pysyvät pitkään käytössä, materiaalien arvo säilyy ja haittavaikutukset ympäristölle vähenevät. Lähtökohtana on jätteen synnyn ehkäisy.
Monet yritykset ennakoivat jo nyt viisaasti raaka-ainepulaa ottamalla käyttöön vaihtoehtoisia materiaaleja ja kehittämällä materiaalitehokkuutta niin tuotteiden suunnittelussa, tuotannossa kuin niiden elinkaaren lopussakin. Kiertotalouden tekijät näkevät materiaalien maailmassa huimia mahdollisuuksia. Omista tai muiden yritysten sivuvirroista, ylijäämämateriaaleista ja jätteestä – olipa kyse sitten hävikkiruoasta, kierrätetyistä kattohuovista tai muoviroskasta – syntyy uuden kasvubisneksen rakennusaineita, joilla houkutellaan uusia, vastuullisuutta arvostavia kuluttajia ja asiakkaita.
Kohti uutta kestävämpää talousmallia
Kaikenlainen yritystoiminta tarvitsee kuitenkin asiakkaita, sillä markkinat eivät kasva ilman kysyntää. Muutoksen aikaansaamiseksi kansalaisille on tarjottava tietoa ja ennen kaikkea helppoja ratkaisuja. Esimerkiksi ”Liikkuminen palveluna” (Mobility as a Service, MaaS) tarjoaa asiakkaille eri kulkuneuvoja yhdistelevää saumatonta liikkumispalvelua kuukausimaksua vastaan. Hyvin toimivana se vähentää tarvetta yksityisautojen omistamiseen.
Maininnat ansaitsevat niin ikään erilaiset liisausmallit, käyttöön perustuva hinnoittelu sekä erilaiset kunnostamis- ja ylläpitopalvelut. Uudet teknologiat luovat kaikille sektoreille uusia bisnesmalleja, joiden avulla yritykset pystyvät optimoimaan, automatisoimaan sekä mullistamaan jokaisen liiketoiminnan osa-alueen. Kasvu syntyy monimuotoisissa arvoverkostoissa ja avoimessa tutkimus- ja kehitystyössä. Yhdessä rakennetut palvelut ja alustamaiset liiketoimintamallit kirittävät kokeilemaan kiertotalouden bisnestä.Kiertotalouden ennakoidaan olevan suurin muutos globaalissa taloudessa 250 vuoteen. Kiertotalouteen maailmaa ajaa kolme jo käynnissä olevaa valtavaa murrosta: luonnonvarojen niukkeneminen ja ilmastonmuutos, maailman väestömäärän kasvu sekä digitaalinen vallankumous. Luonnonvarojen hiipuminen ja niiden vaikeampi saatavuus realisoituu tiettyjen materiaalien hintojennousuna. Kiihtyvä digitaalinen murros näkyy jo nyt: sensorit, kasvavat datavirrat, kehittyvän keinoälyn ja robotiikan sovellukset, mobiiliratkaisut ja palvelualustat ovat arkeamme.Kiertotalous ei kuitenkaan ole vain materiaalien tehokasta käyttämistä ja kierrättämistä. Se on uusi talousmalli, jossa arvontuotanto tapahtuu yhä enemmän aineettomasti ja tuotteet korvautuvat erilaisilla palveluilla. Esineitä ja resursseja jaetaan omistamisen sijaan. Sitran selvityksen mukaan kiertotalouden suurin arvopotentiaali on laitteiden huollossa, uudelleenvalmistuksessa ja -käytössä.
Edelläkävijäyritykset eivät edes ajattele tekevänsä asioita kuluttajille, vaan mieltävät ihmiset kehittäjinä ja yhteisön jäseninä, jotka ovat eri tavoin mukana yrityksen toiminnassa.
Kaupungit kiertotalouden koekenttänä
Kaupunkien vaativana ja elintärkeänä tehtävänä on olla tässä huikean vauhdikkaassa kehityksessä edelläkävijänä. Jyväskylä on jo vuosia kannustanut asukkaitaan mukaan resurssiviisauteen ja siten edistämään hyvinvointia. Jyväskylässä kiertotalouden haasteeseen on tartuttu muun muassa osallistamalla asukkaita yhteiskehittelyihin ja -kokeiluihin. Asukaslähtöiset kokeilut ja pilotit ovat paitsi nostaneet esiin asukkaiden tarpeita, myös mahdollistaneet tuhansien kaupunkilaisten osallistumisen, uusien toimintatapojen testaamisen ja käyttöönoton. Ideoista kokeiluiksi ja kokeiluista uusiksi käytännöiksi, siinä Jyväskylän resepti.
Kaupunkien tulee myös yhteistyössä erilaisten sidosryhmiensä kanssa mahdollistaa se, että asukkaat löytävät kiertotalouden uudenlaiset palvelut. Näin he oppivat käyttämään näitä monen arkea helpottavia – ja myös ympäristöämme tulevaisuusperspektiivissäkin hellin käsin kohtelevia palveluja. Vähemmällä enemmän - ja enemmän yhdessä.
Pirkko Melville, FT, KTM
Tutkimus- ja kehittämispäällikkö
Jyväskylän kaupunki
Kirjoittaja toimii myös CIRCWASTE ”Kuluttajalähtöiset kiertotaloutta edistävät kokeilut -osahankkeen projektipäällikkönä