Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023 on julkaistu luonnoksena. Suunnitelma asettaa tavoitetilan vuodelle 2030 ja esittelee toimenpiteitä, joilla edistetään jätteen synnyn ehkäisyä, kierrätystä, materiaalitehokkuutta ja materiaalikiertojen turvallisuutta seuraavien kuuden vuoden aikana.
”Jätehuoltoa on ajateltu välttämättömyytenä, josta syntyy kuluja. Kiertotaloudella taas tarkoitetaan uudenlaista järjestelmää, joka tuo hyötyjä. Pidän ajattelutavasta, jonka kiertotalouteen siirtyminen pitää sisällään”, totesi ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen jätesuunnitelman luonnoksen julkistamistilaisuudessa 30.5.
Jätesuunnitelmassa on neljä painopistealuetta: rakentamisen jätteet, biohajoavat jätteet, yhdyskuntajätteet sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromu. Nämä alueet vaativat erityistä huomiota, jotta kehityksen suunta saadaan oikeanlaiseksi. Listattuna on sekä taloudellisia ja hallinnollisia ohjauskeinoja että vapaaehtoisia keinoja.
Tavoitteisiin kuuluu mm. yhdyskuntajätteen määrän kasvun hidastuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen, rakennusjätteen hyödyntämisasteen nostaminen 70 prosenttiin ja ruokahävikin puolittaminen vuoteen 2030 mennessä.
”Valtionhallinto ei voi yksin saavuttaa asetettuja tavoitteita. Siksi suunnitelmaan on listattu myös vapaaehtoisia toimenpiteitä, joilla pyritään sitouttamaan muita toimijoita”, kertoi ympäristöministeriön ylitarkastaja Sirje Stén.
Valtioneuvosto hyväksynee valtakunnallisen jätesuunnitelman vuoden 2017 aikana lausuntokierroksen jälkeen. Lausuntoaikaa on 20.8. asti. Jätesuunnitelman tueksi on julkaistu aiemmin kattava taustaraportti ja selvityksiä. Myöhemmin julkaistaan vielä suunnitelman ympäristövaikutusten arviointi.