Pitkäikäinen kirkko Ylivieskaan

Kiihdyttämö_Ylivieska
 

Hanke

Uuden, modernin kivikirkon rakentaminen

Investointi

Investoinnin suuruus on arviolta 13,5 milj. €.

Toteutus

Suunnittelu ja rakentaminen toteutetaan allianssimallilla vuosien 2018 - 2019 aikana ja kirkko tulee käyttöön vuonna 2020.

Tavoitteet

  • Suunnittelu- ja rakennusvaiheessa otetaan huomioon ympäristönäkökohdat, rakennusmateriaalien ekologisuus ja energiatehokkaat lämmitysvaihtoehdot.
  • Kirkosta halutaan kestävä ja turvallinen sekä toiminnallinen ja käytettävä.
  • Rakennuksen tulee kestää aikaa ja säitä.
  • Erityistä huomiota kiinnitetään rakennuksen elinkaarikustannuksiin ja todelliseen tilantarpeeseen.
  • Rakennuksen tulee olla monikäyttöinen ja palvella eri käyttäjäryhmiä.

Taustaa

Ylivieskan yli 200-vuotias kirkko poltettiin pääsiäisenä 2016. Sen tilalle kaupunkiin rakennetaan moderni kivikirkko. Arkkitehtikilpailutus on käyty ja sen voitti arkkitehtitoimisto K2S:n Trinitas-niminen ehdotus, jossa on myös kellotorni. Kirkon ympäristödiplomi velvoittaa toimimaan ympäristön hyväksi koko seurakunnassa. Kirkon tulee myös palvella eri käyttäjäryhmiä.

Kiihdyttämö Ylivieskassa

Ylivieskassa pidettiin syyskuussa 2018 allianssin toimijoiden ja Kiihdyttämön asiantuntijoiden kanssa. Työpajassa etsittiin uuden kirkon ja sen rakentamisen näkökulmasta keskeiset vähähiilisyys- ja kiertotalousratkaisut, jotka otetaan yhteisiksi tavoitteiksi rakennusprosessissa.

Ylivieskan uusi kirkko toimii esimerkkinä ekologisesta kirkosta, jossa huomioidaan koko elinkaari ja elinkaarikustannukset. Tämä nosti lähtöhetken investointikustannuksia noin 3,5 miljoonaa euroa, mutta mahdollistaa kirkon rakentamisen 200 vuoden elinkaarelle sen sijaan, että olisi päädytty edullisempaan kokonaisuuteen, jossa laskennallinen elinkaari olisi ollut vain 50 vuotta.

Rakennuksen yläosa suunniteltiin massiivipuurakenteiseksi, johon sitoutuu hiiltä sadoiksi vuosiksi. Työpajassa varteenotettaviksi näkökohdiksi nousivat energiatehokkaiden ratkaisujen lisäksi lähiresurssien hyödyntäminen, kestävät suunnittelu-, ja rakenneratkaisut, materiaalivalinnat sekä tulevaisuuden tarpeiden ymmärtäminen ja siihen soveltuva tilojen muunneltavuus sekä huollettavuus. Kirkon käyttöaste tulee olemaan perinteistä kirkkoa merkittävästi suurempi, mikä yhteisöllisyyden ja muiden sosiaalisten arvojen lisäksi parantaa merkittävästi rakennuksen energiatehokkuutta käyttötuntia kohden laskettuna.

Uutisia

Julkaistu 25.9.2019 klo 18.30, päivitetty 25.9.2019 klo 18.29