Vähähiilinen koulu Kuopion Länsirantaan

Kiihdyttämö_maaseutualue
 

Hanke

Kuopion Länsirannan uuteen lähipalvelukeskukseen yhdistetään kolme lakkautettavaa koulua ja tilat 2 – 3 päiväkotiryhmälle. Ilta-aikoina tiloja tullaan käyttämään kuntalaisten kokoontumiseen ja harrastamiseen.

Toteutus

Hanke kilpailutettiin vuonna 2019 ja rakennus otetaan käyttöön vuonna 2020.

Tavoitteet

  • Lähipalvelukeskus toteutetaan hirsirakennuksena ja hyödynnetään tontilta saatavaa maalämpöä.
  • Luodaan uutta opetussuunnitelmaa tehokkaasti tukeva oppimis- ja toimintaympäristö, joka mahdollistaa yhteistoiminnallisen ja ilmiöpohjaisen oppimisen sekä monipuolisten pedagogisten ratkaisujen toteuttamisen.
  • Suunnittelussa huomioidaan myös ilta- ja muun vapaa-ajan käytön tarpeet ja etsitään yhteiskäyttöön sopivia tilaratkaisuja. Tilaratkaisuissa huomioidaan rakennuksen pitkä elinkaari ja tulevien sukupolvien tarpeet.

Taustaa

Kuopion läntisellä maaseutualueella sijaitsee tällä hetkellä kolme kyläkoulua, jotka ovat teknisen elinkaarensa päässä. Nämä on tarkoitus korvata yhdellä uudella rakennuksella, joka mitoitetaan 150 – 160 oppilaalle sekä esiopetuksen ja päivähoidon tarpeisiin.

Tavoitteena on luoda uutta opetussuunnitelmaa tehokkaasti tukeva oppimis- ja toimintaympäristö, joka mahdollistaa yhteistoiminnallisen ja ilmiöpohjaisen oppimisen. Rakennus olisi samalla eri toimijoiden ja kyläyhteisön aktiivisessa käytössä.

Kiihdyttämö Kuopiossa

Kiihdyttämössä laskettiin Länsirannan koulun mahdollisille vaihtoehtoisille ratkaisuille hiilijalanjälki. Lisäksi arvioitiin kolmen koulun yhdistämisestä saatuja hyötyjä.

Kolmen koulun yhdistämisestä syntyy hiilidioksidipäästövähennyksiä noin 47 000 kg/v. Aurinkopaneeleilla ja aurinkolämmön avulla ostosähkön määrä saataisiin edelleen vähenemään. Koulujen yhdistäminen sen sijaan lisää koulukuljetuksia verrattuna aiempaan tilanteeseen. Lisäyksen päästövaikutus on noin 17 300 kg CO2/v.

Hirsirakenne pienentää koulurakennuksen hiilijalanjälkeä 13 % verrattuna tapaukseen, jossa koulun energiaratkaisut ovat samat (maalämpö + omaa aurinkosähkön tuotantoa), mutta rakenne betonista. Hirsirakenteinen koulu varastoi hiiltä miltei neljä kertaa enemmän kuin betonirakenteinen.

Maalämpö pienentää koulurakennuksen hiilijalanjälkeä 38 % verrattuna tapaukseen, jossa koulun rakenne on myös hirrestä ja koulussa on omaa aurinkosähkön tuotantoa, mutta päälämmitysjärjestelmä on kaukolämpö.

Oma aurinkosähkön tuotanto pienentää koulurakennuksen hiilijalanjälkeä 2 % kun verrataan tapauksia, joissa kummassakin on hirsirakenne ja maalämpöpumppu, mutta voin toisessa aurinkosähkön tuotantoa. Ostoenergian kulutus vähenee.

Hirsirakenne, maalämpö ja oma aurinkosähkön tuotanto pienentävät yhdessä koulurakennuksen hiilijalanjälkeä 44 % verrattuna ns. perustapaukseen.

Muuntojoustavuus voi lisätä koulurakennuksen elinikää, sillä muunneltavaksi suunniteltu rakennus pysyy tiloiltaan ajanmukaisena pidempään ja palvelee käyttäjiään erilaisissa tilanteissa. Rakennuksen tilat voivat ilta-aikaan olla alueen asukkaiden monipuolisessa käytössä. Vaikka iltakäyttö ei vaikuta hiilijalanjälki- tai energiatehokkuuslaskelmiin, se voi tuoda päästösäästöjä siten, että 1) lähialueen asukkailla on lyhyt matka harrastuksiin, jolloin ei välttämättä tarvita autoja, 2) vastaavia harrastustiloja ei tarvitse rakentaa erikseen. Tilojen monipuolinen käyttö on kierto- ja jakamistalouden kannalta suositeltavaa.

Uutisia

Julkaistu 25.9.2019 klo 17.38, päivitetty 25.9.2019 klo 17.39