Suomen hallituksen kiertotaloustavoitteet

Suomen hallituksen tavoite on, että Suomesta tulee sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Hallitusohjelmassa on asetettu tavoite vahvistaa Suomen roolia kiertotalouden edelläkävijänä. Kiertotalouden lisäämisen avulla hillitään luonnonvarojen ylikulutusta ja ilmastonmuutosta, suojellaan luonnon monimuotoisuutta, luodaan uudenlaista työtä ja vahviste­taan talouden kilpailukykyä.

Kiertotaloudesta uuden talouden perusta

  • Edistetään tuotteita korvaavien palvelujen syntymistä ja vahvistetaan neitseellisiä raaka-aineita korvaavien kierrätysraaka-aineiden markkinoita.
  • Kierrossa olevien raaka-aineiden osuutta lisätään suunnitelmallisesti.
  • Suomen roolia kiertotalouden edelläkävijänä vahvistetaan. Hallituskaudella toteutetaan poikkihallinnollinen, strateginen kiertotalouden edistämisohjelma mittareineen. Ohjel­massa asetetaan tavoitteet, määritellään tarvittavat toimenpiteet ja varataan tarvittavat resurssit kiertotalouden edistämiseksi Suomessa.
  • Edistetään hallinnon, lainsäädännön ja taloudellisten ohjauskeinojen avulla kiertotaloutta ja puretaan sen esteitä sekä Suomessa että EU:ssa.
  • Vahvistetaan Suomen profiilia kiertotalouden edelläkävijänä myös kansainvälisillä fooru­meilla (mukaan lukien eri YK-prosessit, WTO).
  • Kehitetään suomalaisen kiertotalousosaamisen vientiä sekä luodaan edellytyksiä kansain­väliselle kiertotalousyhteistyölle eri sektoreilla.
  • Suomi ajaa ekosuunnitteludirektiivin muuttamista siten, että se edistää kiertotaloutta ny­kyistä paremmin.
  • Vahvistetaan kiertotaloutta myös ravinteiden kierron osalta.
  • Kiertotalouden investointien vauhdittamiseksi otetaan käyttöön määräaikainen kiertotalouden investointituki.

Jätteiden kierrätys

  • Luodaan jätesektorille kierrätys- ja kiertotaloustavoitteita tukeva visio, joka ulottuu 2030-luvulle. Tavoitteena on kierrätysasteen nostaminen vähintään EU:n kierrätystavoittei­den tasolle.
  • Käynnissä olevan jätelain uudistamisen yhteydessä varmistetaan, että kunnissa noudate­taan jätelain säännöksiä silloinkin, kun kuljetukset on annettu kiinteistön haltijan järjestet­täväksi. Pidetään kunnallisen jätehuollon toimijan ulosmyyntiraja 10 prosentissa (1.1.2030 alkaen).
  • Varataan tarvittavat resurssit seuranta- ja mittausjärjestelmien kehittämiseen.
  • Selvitetään mahdollisuus käynnistää tekstiilien erilliskeräys ennen jätedirektiivissä asetet­tua vuoden 2025 määräaikaa.
  • Tehostetaan muovinkierrätystä ja toimeenpannaan muovitiekartan ehdotukset.

Julkinen ja yksityinen kuluttaminen

  • Valtion ja kuntien on toimittava suunnannäyttäjinä ympäristöystävällisten ratkaisujen käyttöönottamisessa.
  • Hankintaosaamisen tasoa ja hankintalain velvoittavuutta kestäviin hankintoihin ja laatuarviointiin nostetaan. Hankintalakia muutetaan siten, että hiili- ja ympäristöjalanjälki sisäl­lytetään hankintakriteereihin ympäristövaikutuksiltaan merkittävissä hankinnoissa.
  • Otetaan käyttöön työkalu innovatiivisten hankintojen riskien jakamiseksi. Vauhditetaan kestäviä ja innovatiivisia hankintoja koskevien hyvien käytäntöjen yleistymistä.
  • Kuluttajien mahdollisuutta saada tietoa palvelujen ja hyödykkeiden ilmasto- ja ympäristövaikutuksista vahvistetaan. Edistetään olemassa olevien kestävää kulutusta tukevien kri­teeristöjen käyttöä ja uusien luomista. Uudistetaan verotusta tukemaan kestävän kehityk­sen tavoitteita ja kestävää kuluttamista. Tavoitteena on, että ilmasto- ja ympäristövaiku­tukset näkyvät vahvemmin tuotteiden ja palveluiden hinnassa.
  • Tehostetaan materiaalien kierrätystä ja kiertotaloutta rakennusalalla.
Julkaistu 15.7.2019 klo 15.42, päivitetty 15.7.2019 klo 16.09