Yhdyskuntajätteen kierrätykseen vauhtia Suomessa

Uutinen 23.11.2018 klo 12.52
Nuolimerkki 285

EU on kiristänyt kierrätystavoitteita jäsenmaissa. Yhdyskuntajätteen kierrätysasteen tulisi nousta 55 prosenttiin vuoteen 2025 ja 65 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Tällä hetkellä Suomessa yhdyskuntajätteestä kierrätetään 42 prosenttia. Yhdyskuntajätteen kierrätystä edistetään useassa Circwaste-osahankkeessa.

Muovin kierrätyksellä ilmastohyötyjä

Keski-Suomessa selvitettiin yhdyskuntajätteen koostumusta kesällä 2017. Sekajätteen osalta suurimmat jakeet olivat biojäte (29,1 %) sekä muovit (23,2 %). Selvityksessä nousi esille myös jätehuoltoon liittyvä tietosuojariski. Ihmisen heittämiä sekajäteroskia läpikäymällä selviää helposti omistajan nimi sekä lääkitys.

Keski-Suomessa on valmistunut myös elinkaari- ja kustannustarkastelu muovipakkausten erilliskeräyksen täydentämisestä. Selvityksessä tarkasteltiin RINKI-ekokeräyspisteverkoston täydentämistä aluekeräyspisteiden yhteydessä sekä kiinteistökohtaisten keräyksen kattamista vähintään 5 tai 20 huoneiston kiinteistöihin. Selvityksen mukaan Keski-Suomessa syntyy muovijätettä arviolta 6300 tonnia asukasta kohden vuodessa.

”Muovipakkausten keräystä on ilmastonmuutoksen hillinnän sekä kustannusten näkökulmasta järkevintä kohdistaa suuriin ja keskisuuriin kuntiin, joissa asukkaita on paljon ja asuminen on tiivistä”, kertoo projektipäällikkö Outi Pakarinen Keski-Suomen liitosta.

”Pienissä kunnissa täydentävällä ekopistekeräyksellä voidaan saavuttaa ilmastohyötyjä, vaikkakin hyödyt ovat esimerkiksi Jyväskylän kaupunkiin verrattuna pienemmät. Suurin hyöty ilmastolle saavutetaan ennen kaikkea sillä, että kierrätyksellä vältetään muovin polttamista sekajätteen joukossa”, Pakarinen jatkaa.

Erilliskeräyksen kustannukset riippuvat merkittävästi keräyspisteiden määrästä sekä siitä, kuinka kaukana keräyspisteet sijaitsevat tyhjennyspaikkaan nähden.

Ruokahävikki kuriin tiekarttojen avulla

Euroopan komissio ja YK ovat asettaneet tavoitteeksi puolittaa ruokahävikin maailmanlaajuisesti vuoteen 2030 mennessä. Komissio valmistelee tällä hetkellä myös säädösluonnosta ruokajätteen mittaamisesta. Sen mukaan jäsenmaiden tulee raportoida vuosittain ruokajätteensä määrä vuodesta 2020 alkaen.

Luonnonvarakeskus LUKE on aloittanut ensimmäisen maakunnallisen ruokahävikin tiekartan laadinnan Varsinais-Suomen alueella. Tiekarttaa työstetään työpajoissa yhdessä sidosryhmien kanssa. Ensimmäisessä työpajassa tarkasteltiin ja arvioitiin ruokahävikin määrää ja syitä ruokaketjun eri osissa. Toisessa työpajassa mietittiin konkreettisia käytännön keinoja ja niiden toteuttamisideoita hävikin vähentämiseksi.

”Menetelmää on tarkoitus laajentaa ja muodostaa koko Suomen kattava tiekartta ruokahävikin vähentämiseksi”, tutkija Inkeri Riipi LUKEsta sanoo.

Yhdyskuntajäte kiertämään

Yhdyskuntajätteen kierrätyksellä vauhtia kiertotalouteen (JÄTEKIVA) -hankkeessa selvitetään, miten Euroopan komission ehdottamia yhdyskuntajätteen kierrätystä lisääviä toimia voidaan toteuttaa Suomen oloihin ja lainsäädäntöön sopivalla tavalla. Hankkeen painopisteet ovat erilliskeräyksen lisääminen, lainsäädäntö, kustannukset sekä kestävyyden arviointi.

Hankkeessa tarkastellaan muun muassa kotitalouksien sekä julkisten hallinto- ja elinkeinopalveluiden jätteen erilliskeräyksen laajentamista sekä keräyksen tehostamista. Lisäksi tehdään kustannusanalyysi yhdyskuntajätteen kierrätystä lisäävistä keinoista.

Tavoitteena on välittää tietoa keskeisille sidosryhmille, kuten päättäjille, viranomaisille, jätehuollon julkisille ja yksityisille toimijoille, medialle ja kansalaisille. Hankkeen tuottamaa ehdotusta voidaan käyttää poliittisen päätöksenteon pohjana.

Lisätietoa: