Pohjois-Karjalassa mietittiin keinoja rakennusjätteen kierrätyksen lisäämiseksi

Uutinen 24.4.2018 klo 10.59
CW Pohjois-Karjala 285

Pohjois-Karjalaan kokoontui runsas joukko asiantuntijoita ja kiertotaloudesta kiinnostuneita toimijoita Rakennusjätteet kiertoon -seminaariin ja työpajaan Joensuun Tiedepuistoon. 

EU:n jätedirektiivi velvoittaa jäsenmaitaan kierrättämään 70 % kaikesta rakennusjätteestä vuoteen 2020 mennessä. ”Arviot Suomen rakennusjätteen kierrätysasteesta vaihtelevat ja todellinen luku on jossain 30–60 % välillä ” kertoo Janne Hannula Lassila&Tikanoja Oyj:stä.

Massayksikköinä rakennusjätteiden määrä vaihtelee 1,5 miljoonan tonnin molemmin puolin. Rakennusjätteistä mm. purkukipsiä käytetään uusioraaka-aineena kipsilevyjen valmistukseen, bitumisia kattohuopia hyödynnetään asfaltin valmistukseen ja vanhoista ikkunalaseista valmistetaan lämpöeristeitä. Jo käytössä olevien käytäntöjen lisäksi tarvitaan kuitenkin lisää uusia menetelmiä rakennusjätteen kierrätyksen lisäämiseksi. Tulevaisuudessa robotiikka tulee entistä enemmän helpottamaan lajittelua.

Matti Mikkilä Puhas Oy:stä on yksi Circwaste osahankkeiden vetäjistä. Puhaksen osahankkeen tavoitteena on kehittää rakennusjätteen lajittelua ja kierrättämistä. Osahanke joutuu painimaan useiden haasteparissa. Eri jätemateriaalien tunnistaminen, jätteiden vaihtelevuus sekä tilan ahtaus ja asenteet luovat omat haasteensa lajitella syntyvää rakennusjätettä. Lajittelua pystytään kuitenkin tehostamaan esimerkiksi neuvonnalla, hinnoittelulla sekä valvonnalla ja sanktioilla.

Else Peuranen ympäristöministeriöstä esitteli jo käynnissä olevia ohjelmia ja hankkeita, joilla tavoitellaan rakennusjätteiden 70 % materiaalihyödyntämistavoitetta. Näitä ovat mm. Rakentamisen materiaalitehokkuuden edistämisohjelma Ramate, Valtakunnallinen jäteohjelma Valtsu, UUMA-ohjelmat sekä lukuisat eri hankkeet kuten Circwaste.

Minna Sipi esitteli Wimao Oy:n kehittelemää kierrätyskomposiittimateriaalia, jossa hyödynnetään rakennusjätettä. Materiaalin kehittely on myös yksi Cirwasten osahankkeista. Komposiittimateriaalien valmistuksessa käytetään seuraavia raaka-aineita: kierrätysmuovi (PE ja PP), puukuitu, tekstiili-, paperi- ja kartonkipohjaiset kuidut sekä erilaiset kivivillat ja kipsijäte. Komposiittimateriaalia voi hyödyntää useilla eri toimialoilla: ajoneuvo-, rakennus-, pakkaus- ja logistiikka- sekä sähköteknisessä teollisuudessa. Kierrätysmateriaalista valmistetulla materiaalilla voidaan korvata muovista, metallista, lasikuidusta ja puusta, jopa kivestä ja betonista valmistettuja tuotteita ja komponentteja. ”Yksi tonni komposiittituotetta vähentää noin yhden tonnin hiilidioksidipäästöjä”, kertoo Minna Sipi Wimao Oy:stä.

Katja Lehtonen Ytekki Oy:stä esitteli tekeillä olevaa Rakennusten ja rakenteiden purkuprosessin laadunhallinta ja jätehuolto -hanketta, jossa tuotetaan ohjeistus rakennusten ja rakenteiden purkuprosessin hallinnan ja laadun parantamiseksi sekä rakennusjätteiden kierrätystavoitteiden edistämiseksi. ”Ohjeistus valmistuu vuoden 2018 aikana, jonka jälkeen se on kaikkien käytettävissä”, kertoo Katja Lehtonen.

Jarmo Ojalainen esitteli Joensuun Ellien rakennusprojektia, jossa jo kilpailutusvaiheesta asti on huomioitu parempi jätteiden kierrätys. Jätehuoltosuunnitelma otettiin osaksi urakkasopimusta. Urakkaan tulee nimetä myös erikseen jätevastaava. Urakkasopimus velvoittaa myös kuukausittaista raportointia syntyneiden jätteiden määrästä ja laadusta.

Taavi Dettenborn Ramboll Oys:stä kertoi betonimurskeen hyödyntämisestä maarakentamisessa. Uusiokäytettävää betonimursketta voidaan hyödyntää korvaamaan kivimursketta rakentamisessa 1:1 . ”Jos purku tehdään kunnolla, niin purkubetoni on myös laadultaan puhdasta”, kertoo Taavi Dettenborn.

Lisätietoa