Pientalon rakentaminen ja jätteiden kierrätys – tavoitteena 70 % materiaalihyödyntäminen

Uutinen 2.9.2019 klo 15.17
 
 
Rakentajia
© Pixaby

Rakennusjätteen kierrättäminen, kierrätysmateriaalien hyödyntäminen rakentamisessa, kasvihuonekaasupäästöt sekä energiatehokkuus ovat teemoja, joiden avulla voidaan pyrkiä ympäristöystävälliseen, vähäpäästöiseen rakentamiseen.

EU:n jätedirektiivi määrittää, että rakennusjäte tulisi vuoteen 2020 mennessä hyödyntää materiaalina 70 prosenttisesti. Suomessa rakennusjätteen kierrätys ja erityisesti hyödyntäminen materiaalina on vielä lapsen kengissä, joten rakennusjätteen materiaalihyödyntämistä on mahdollista kehittää huomattavasti. [Rakentamisen materiaalitehokkuuden edistämisohjelma, loppuraportti, versio 24.10.2013]

Porin kaupungin Circwaste -osahanke keskittyy muun muassa rakentamisen jätteiden kierrättämiseen ja materiaalihyödyntämiseen. Circwaste -hankkeen tilaama, Satakunnan ammattikorkeakoulussa toteutettava opinnäytetyö tutkii muun muassa, toteutuuko 70 prosentin kierrätystavoite pientalon rakentamishankkeessa ja miten kierrätys käytännössä onnistuu.

Tontin koko haastaa kierrättämisen sujuvuuden – yhteistyö luo sitä

Pientalokohteessa kierrätys suunniteltiin niin, ettei sekajätettä syntyisi ollenkaan. Kerättäviä jätejakeita kohteessa on yhteensä yhdeksän. Kun jätteiden keräys polkaistiin käyntiin, ensimmäisenä haasteena oli saada keräysastiat asetettua tontille siten, etteivät astiat olisi muun toiminnan tiellä ja jätteiden lajittelu, toimittaminen pisteille sekä nouto olisi sujuvaa. Urakoitsijaa perehdytettiin jätteiden lajitteluun, jotta jätejakeet kulkeutuisivat oikeisiin keräysastioihin.

Haasteena, varsinkin isommissa rakennushankkeissa, on tontin rajallinen tila verrattuna syntyvän jätteenmäärään. Useita suuria keräysastioita on hankalaa sijoittaa työmaalle siten, etteivät ne haittaisi työmaatoimintoja. Suurissa hankkeissa työntekijöitä on paljon eri toimijoita, työntekijöitä voi olla useista eri maista, eikä kaikilla ole välttämättä ole kotimaisten kielten tai englannin kielen taitoa. Tällöin jätteiden lajittelu vaatii kunnollista perehdytystä usealla kielellä ja riittävää valvontaa, jotta jätteiden keräys ja lajittelu voisi ylipäänsä onnistua. Onnistuneeseen jätteiden keräämiseen vaaditaan lisäksi sujuvaa yhteistyötä rakennushankkeen osapuolten ja palvelun tuottavan jätehuoltoyhtiön kanssa. Jätteet pitää noutaa sovitusti ja neuvontaa olla saatavilla tarvittaessa.

Seka-aineisen ja likaisen jätteen materiaalihyödyntäminen on haasteellista

Rakennusjätteen kierrättämisen haasteena on erilaisten jätejakeiden, erityisesti seka-aineisten, hyödyntäminen materiaalina. Kipsilevyt voidaan murskata ja hyödyntää uudelleen uusien kipsilevyjen valmistuksessa. Materiaalihyödyntäminen vaatii kuitenkin, että syntyvä jäte on puhdasta ja kuivaa. Kostuneista, huonokuntoisista ja likaisista kipsilevyistä rakennuttajalta voidaan laskuttaa vastaanottopisteelle aiheutuneet ylimääräiset kulut, mikä osaltaan vähentää halukkuutta kierrättää jätteitä itse.

Tutkittavan kohteen ulkopinnassa käytetty seka-aineinen lasikuituverkolla vahvistettu sementtilevy neuvottiin kierrättämään kipsilevyjen kanssa samaan jakeeseen, jolloin mahdollisuus hyödyntää kipsilevy materiaalina hankaloitui entisestään. Sementtilevyjen asennus ajoittui hankkeessa ajankohtaan ennen kipsilevyjen asennusta, jolloin olisi ollut mahdollista käsitellä toisistaan poikkeavat materiaalit erikseen. Jätehuoltoyhtiön kanssa kohdatut ongelmat tyhjennysvälien kanssa eivät mahdollistaneet tätä, jolloin jätteet jouduttiin keräämään samaan astiaan.

Puhdas puu voidaan hyödyntää materiaalina esimerkiksi erilaisten puukuitueristeiden ja -levyjen valmistuksessa. Muun muassa muottilaudoituksena käytetyn puun hyödyntäminen on haastavaa, sillä puun puhdistaminen betonijäämistä on työlästä, eikä hyödyntäminen näin ollen ole taloudellisesti kannattavaa. Likaantunutta puuta voisi toki hyödyntää toisissa rakennushankkeissa jonkinlaisissa väliaikaisissa rakenteissa, muottilaudoituksissa tai vastaavissa, joissa puuaineksen ulkonäöllä tai materiaaliominaisuuksilla ei ole varsinaista vaikutusta työn onnistumiseen.

Ongelmaksi kohteessa on osoittautunut myös rakennustyömaan suojauksessa käytetyt materiaalit. Kohteessa kyseiset materiaalit ovat päätyneet sekajätteeseen, koska jätettä on hankala puhdistaa ja saada muutoin kierrätyskelpoiseksi esimerkiksi muovijätejakeen joukkoon. Lisäksi esimerkiksi kivijätteen joukosta, keräysastiasta on löytynyt erilaisia muovijätteitä, ilmeisesti kohteen astioiden tyhjennysongelmien tai puutteellisen ohjeistuksen vuoksi.

Kierrättäminen sujuvaksi osaksi rakennushanketta

70 prosentin kierrätysasteen toteutuminen vaatii vielä kehittämistä ja yhteistyötä, jotta jätteiden hyödyntäminen materiaalina onnistuisi tehokkaasti. Pientalon rakentaminen on valtava haaste yksityiselle henkilölle. Rakennuttaja ei varmasti halua hankkeeseen lisää työtä tai ylimääräisiä kustannuksia, joiden pelossa kierrättämiseen ei mielellään ryhdyttäisi. Jos rakennuttajat kokisivat selkeästi hyötyvänsä rakennusjätteen kierrättämisestä materiaalina, jätteiden kierrättämiseen motivoiduttaisiin paremmin.

Jätteiden kierrätyksen suunnittelu kannattaisi ottaa mukaan jo hankkeen alkuvaiheessa. Rakennuttajalla on mahdollisuus vaikuttaa asioihin sopimusvaiheessa, jolloin urakoitsijalta voidaan vaatia jätteen lajittelua sen syntypaikalla. Urakoitsija voi laskea mahdolliset jätteiden lajittelusta aiheutuvat kustannukset urakkatarjoukseen. Näin jätteiden lajittelu ja kierrätys voitaisiin suunnitella huolella ja hankekohtaisesti, jolloin siitä olisi mahdollisuus tulla sujuva osa rakennushanketta.

Kirjoittanut:

Sanna Lindgren

Satakunnan ammattikorkeakoulun rakennus- ja yhdyskuntatekniikan opiskelija, joka tutkii opinnäytetyössään rakennusmateriaalin hiilijalanjälkeä, rakennusmateriaalin kierrätystä sekä pientalon energiatehokkuutta.