Keski-Suomessa lisätään kierroksia muovinkierrätykseen

Uutinen 10.10.2018 klo 15.50
Muovin elämä tilaisuus 285

Muovin elämä -tilaisuudessa tarkasteltiin muovipakkausten vaiheita suunnittelupöydältä käyttöön ja jätteeksi asti.

Lähes satapäinen yleisö kokoontui keskustelemaan muovien kierrätyksestä. Joukossa oli jätehuollon, muotoilun, koulutuksen, terveydenhuollon ja aluekehityksen ammattilaisia, konsultteja, tutkijoita ja tavallisia kansalaisia – eikä vain Keski-Suomesta, vaan ympäri maata. Tavoitteena oli välittää tietoa ja tuoda eri tahot yhteen keskustelemaan.

Varsinkin muovin erilliskeräyksen laajentaminen herätti suuria tunteita. Kysymyksiin saatiin vastauksia paikallisilta jätehuoltoyhtiöiltä, tuottajayhteisön edustajilta ja muovin kierrättäjiltä.

Alueellisilla ratkaisuilla eteenpäin

Keski-Suomen liiton aluekehitysjohtaja Pekka Hokkanen avasi tilaisuuden korostaen alueellisten ratkaisujen merkitystä. Ratkaisu, joka toimii Helsingin keskustassa, ei välttämättä toimi Jyväskylässä tai Hankasalmella. Keski-Suomessa halu löytää paikallisia ratkaisuja muovinkierrätyksen edistämiseen nousi keskisuomalaisilta itseltään.

Mihin muovitiekartta johdattaa?

Muovien käyttöä ja kierrätystä ohjataan Euroopan unionin strategioissa. Muovipakkauksista pitää kierrättää 50 % vuoteen 2025 ja 55 % vuoteen 2030 mennessä. Suomessa muovin kierrätysaste on viime vuosina ollut noin 18 % eli paljon työtä on vielä tehtävänä.

Erikoistutkija Sari Kauppi Suomen ympäristökeskuksesta kertoi muovitiekartasta, jonka myötä Suomi pyrkii käytännöllisin toimin vähentämään muovijätteen aiheuttamia haittoja ja tehostamaan muovinkierrätystä. Muovitiekartta julkaistaan lähiaikoina.

Muovipakkaus pitää suunnitella kierrätettäväksi

Muovipullo voi olla hyvin kierrätettävä pakkaus, mutta mustaa siitä ei kannata tehdä, etiketti saisi olla vain kohtuullisen kokoinen eikä pulloa pitäisi päällystää eri muovilajista tehdyllä kalvolla.

Muovipakkausten tuottajayhteisö Suomen Uusiomuovi Oy:n Peter Rasmussen antoi esimerkkejä hyvin suunnitelluista muovipakkauksista. Jos oikein hyvin suunniteltua pakkausta etsii, niin esimerkiksi käy kirkkaasta muovista valmistettu jälkiruokakulho, jossa on helposti irtoava pahvinen etiketti. Kirkkaasta pakkauksesta voidaan tehdä kaikenväristä kierrätysmuovia.

Suomen Uusiomuovi Oy on laatinut käytännöllisen oppaan kierrätyskelpoisten muovipakkausten suunnittelusta. Muovijätteen keräys ei vielä takaa kierrätyksen onnistumista. Avainasemassa on kierrätettäväksi suunniteltu tuote.

”Kannustakaa kaikkia epäuskoisia, muovit kannattaa kantaa kierrätykseen!”

Fortumin kehitysjohtaja Tero Holländer kehui suomalaisia hyviksi muovin lajittelijoiksi ja kannusti kaikkia ryhtymään muovin erilliskeräämiseen.

Fortum Waste Solutions Oy:n kierrätyslaitoksella Riihimäellä Suomen kotitalouksien muovipakkausjätteestä valmistetaan uusiomuovigranulaattia. Näistä harmaista muovirakeista tehdään esimerkiksi tiskiharjanvarsia. Kuluvan vuoden aikana kiinnostus muovinkierrätystä kohtaan on herännyt laajalti. Laitoksella on kuitenkin runsaasti käsittelykapasiteettia, joten uusia muovinkerääjiä toivotaan mukaan.

Muovinkierrätyksen hyödyt korostuvat, kun huomioidaan alueelliset erot

Muovin erilliskeräyksen laajentamisen ilmasto- ja kustannusvaikutuksia Keski-Suomessa selvitettiin juuri julkaistussa elinkaariarvioinnissa. Selvityksessä tarkasteltiin keräyksen laajentamisen vaikutuksia erilaisissa kunnissa sekä ekopistekeräyksessä että kiinteistökohtaisessa keräyksessä.

Elinkaariarvioinnin mukaan suuremmissa kunnissa keräyksen laajentaminen pienempiinkin kiinteistöihin on ilmaston kannalta parempi vaihtoehto kuin muovipakkausten polttaminen sekajätteen joukossa. Pienimmissä kunnissa muovipakkausten keräys kannattaa toteuttaa ekopistekeräyksenä, koska pitkien kuljetusten päästöt vähentävät muovinkierrätyksen ympäristöhyötyjä. Muovipakkausten keräys on kustannustehokkainta ekopistekeräyksenä suurissa kunnissa.

Keski-Suomen liiton CIRCWASTE-hankkeen projektipäällikkö Outi Pakarinen kertoo, että maakunnassa on runsaasti potentiaalia muovinkierrätyksen tehostamiseen. Sekajätteen joukossa poltetaan vuosittain noin 6000 tonnia muovipakkausjätettä.

Miksi pulkkaa ei saa paloitella muovinkeräysastiaan?

Erään valveutuneen kansalaisen, bloggaajan sekä markkinoinnin ja viestinnän ammattilaisen Annukka Ollitervon odotukset olivat korkealla muovinkeräyksen alkaessa Jyväskylässä. Keräyksen alku tuntui suurelta edistysaskeleelta, mutta puutteitakin ilmeni nopeasti.

Tällä hetkellä Suomen kotitalouksista kerätään vain pakkauksista peräisin olevaa muovia. Esimerkiksi rikki mennyt pulkka tai kaupasta ostettu muovimuki ei ole pakkaus, joten näitä muovijätteitä ei tällä hetkellä voi toimittaa kierrätykseen. Ollitervon toive on selvä: muovinkeräys täytyy laajentaa koskemaan kaikkea muovia, pakkaukset pitää suunnitella kierrätyskelpoisiksi ja keräyspisteitä tarvitaan lisää kaupunkien keskustoihin.

Jyväskylässä kokeillaan muovin kiinteistökohtaista keräystä

Asukkaiden toiveisiin on vastattu, muovijätteen keräysverkosto laajenee Keski-Suomessa. Paikallisen jätehuoltoyhtiö Mustankorkea Oy:n toimitusjohtaja Esko Martikainen kertoi yhtiön aloittavan Jyväskylän keskustassa kokeilun muovipakkausjätteen kiinteistökohtaisesta erilliskeräyksestä. Maakuntaan saadaan myös muutama uusi muovinkeräyksen RINKI-ekopiste.

Aiemman lyhyen muovinkeräyskokeilun perusteella huomattiin, että asukkaiden opastukseen täytyy panostaa, jotta erilliskeräys toimisi. Muovinkeräystä halutaan laajentaa järkevimmällä mahdollisella tavalla. Siitä syystä muovinkeräyksen suunnittelussa hyödynnetään alueelle tehtyä elinkaariarviota.

Puusta parempi muovi

Muovilla on monia hyviä käyttötarkoituksia, joihin tarvitaan ratkaisuja tulevaisuudessa. Puusta, tarkemmin ottaen sen sisältämästä selluloosasta, voidaan valmistaa hyvin erilaisia tuotteita korvaamaan öljystä valmistettua muovia. Tällä hetkellä selluloosasta valmistetaan paperia, mutta tulevaisuudessa metsäteollisuuden arvo voisi merkittävästi nousta selluloosasta jalostettavien, arvokkaampien tuotteiden myötä.

VTT:n tutkimuspäällikkö Katariina Torvisen mukaan Suomi on tällä hetkellä maailman huippua sellun korkean jalostusasteen sovelluksissa. Uudet tekniikat, kuten sellun vaahtorainaus ja 3D-tulos mahdollistavat aivan uudenlaisten puupohjaisten tuotteiden valmistuksen. Sellusta voidaan valmistaa esimerkiksi tekstiilikuituja, pakkauksia tai tyylikkäitä korvaajia muovipusseille. Uusia tekniikoita yhdistelemällä voidaan tuottaa yhdestä materiaalista valmistettuja ruokapakkauksia, joilla on yhtä hyvät ominaisuudet kuin nykyisillä muoveilla.

Kokonaiskestävyydellä, kuten tuotteen kierrätettävyydellä ja kompostoituvuudella, on suuri painoarvo tulevaisuuteen tähtäävässä tuotekehityksessä.

Muovin elämä -tilaisuus järjestettiin Jyväskylässä 19.9.2018 osana Keski-Suomen liiton CIRCWASTE- ja RDI2CluB-hankkeita.

Teksti: Tiina Karppinen

Lisää aiheesta: