Tekstiilien kierrätyksellä merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä

Uutinen 21.5.2019 klo 16.05
Tekstiili kuvituskuva 285 163

Circwaste-hankkeen tekstiiliaiheisessa webinaarissa käsiteltiin tekstiilien kierrätyksen nykytilaa sekä tulevaisuuden näkymiä Suomessa. Aihe on ajankohtainen, sillä EU:n jätedirektiivin muutos velvoittaa jäsenmaita järjestämään tekstiilijätteen erilliskeräyksen vuoteen 2025 mennessä. Tekstiilit ovat nousseet tarkasteluissa myös merkittävään rooliin ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. Tekstiiliteollisuuden hiilidioksidipäästöjen arvioidaan olevan jopa suuremmat kuin laiva- tai lentoliikenteessä.

Kertakulutuskulttuuriin tarvitaan muutosta

Erityisasiantuntija Sarianne Tikkanen Ympäristöministeriöstä avaa tekstiilin kierrätyksen nykytilaa. Tikkanen näkee, että vaateteollisuuden yksi suurimmista ongelmista on vaatteiden kertakulutusbuumi: ”Arvioiden mukaan ihmiset heittävät noin 13 kiloa tekstiileitä vuodessa pois ja tästä määrästä noin 80 % päätyy energiahyödyntämiseen”.

Arvioiden mukaan ihmiset omistavat myös enemmän tekstiilejä kuin aikaisemmin, noin 250 kappaletta per henkilö. ”Tällä hetkellä vain noin 13 % tekstiileistä kierrätetään ja vain prosentti on suljetun kierron kierrätystä, jossa vaate kiertää vaatteeksi”, Tikkanen sanoo. Tekstiilin valmistus kuormittaa ympäristöä myös muullakin tavoin, kuin pelkän tekstiilimateriaalin tuotannon kautta. ”Yhden puuvillaperäisen tekstiilikilon tuottamiseen tarvitaan noin kolme kiloa kemikaaleja”, arvioi Tikkanen.

Tarkasteltujen 15 vuoden aikana vaatteiden myynti on kasvanut samaa tahtia kun vaatteiden käyttömäärät ovat laskeneet. Tekstiilijätteen määrän kasvulle on monia syitä: tekstiilien tuotantomäärät ovat kasvaneet voimakkaasti, tuotettujen tekstiilien laatu on heikentynyt, valmistettuja tekstiilejä käytätetään vähemmän, uudet tuotteet ovat usein halvempia kuin tuotteen korjaaminen sekä trendien nopea vaihtuminen. Muutoksia tarvitaan koko tuotanto- ja arvoketjuun.

Tutkimustyöllä hahmotetaan tekstiilien ekosysteemiä

Telaketju on Suomen suurin poistotekstiilien kiertoa edistävä verkosto. Turun ammattikorkeakoulun poistotekstiiliasiantuntija Inka Mäkiö esitteli Telaketju-verkostoa ja sen ensimmäisen vaiheen tuloksia. Telaketjussa kehitetään keräystä, lajittelua ja jalostusta vastaamaan poistotekstiilin hyödyntäjien tarpeita. Telaketjussa on toteutettu mm. prosessoinnin sekä materiaali- ja tuotedemonstraatiota, kehitetty tekstiilien tunnistusteknologioita sekä tuotettu tietoa esikäsitellyn kierrätysmateriaalin laatuvaatimuksista ja soveltuvuudesta eri käyttökohteisiin.

”Tällä hetkellä meillä on kokonaiskäsitys kaikesta siitä, mitä Suomessa tapahtuu tekstiileihin liittyen ja mitä täällä pitäisi vielä tehdä, että tekstiili kiertäisi mahdollisimman onnistuneesti. Toisin sanoen olemme hahmotelleet tulevaisuuden poistotekstiilien ekosysteemin tässä vaiheessa”, Mäkiö kiteyttää Telaketjuhankkeen ensimmäisen vaiheen tuloksia.

Seuraavan vaiheen rahoitushakemus on tällä hetkellä menossa Business Finlandissa ja tämän tarkoituksena on tuottaa liiketoimintaa tekstiilien kierrätyksestä. Rahoittajahaku on auki vielä puoli vuotta, eli vielä hankkeen alkamisen jälkeen on mahdollisuus lähteä mukaan hankkeeseen.

Jalostusta kehitetään yhteistyössä

Poistotekstiilien jalostusta tullaan testaamaan käytännössä jalostuslaitospilotissa Turussa. ”Meillä on tällä hetkellä ajatus siitä, miten pilottivaiheessa kunnalliset jätelaitokset keräävät kuluttajien poistotekstiilit, mitä esikäsittelyä tekstiilit vaativat ja miten kuljetus tänne Turun jalostuslaitokselle toteutetaan.” asiantuntija Hanna Komu Lounais-Suomen Jätehuollosta esitteli Telaketju-verkoston kautta syntyneen poistotekstiilin jalostuslaitospilottia.

Mukana laitoksen kehittämisessä on 29 kunnallista jätehuoltoyhtiötä eli lähes kaikki Suomen jätelaitokset. Ensimmäisen vaiheen aikana (2020) testataan pilottimittakaavassa laitoksen toimintaa ja toisessa vaiheessa kapasiteettia nostetaan 5 000–20 000 tonniin vuodessa. Tavoitteena on, että toisen vaiheen aikana (2021–2023) kaikki jätelaitokset keräisivät jalostuslaitokseen poistotekstiiliä. Tässä mittakaavassa palvelu voisi palvella jo Ruotsia ja Itämeren alueen maita. Yhteistyö muiden pohjoismaiden kanssa on jo alkanut. Tuotekehityskumppaneita kerätään tällä hetkellä ja toiveena on, jotka kierrätyskuitujen hyödyntämisestä kiinnostuneet yritykset ottavat yhteyttä, jotta päästään toteuttamaan pilotteja ja luomaan kiertotalouden mukaisia arvoketjuja.

Pure Waste Textiles Oy:n kautta leikkuutähteet jatkavat elämää vaatteina

Pure Waste Textiles Oy on toiminnassa oleva yritys, joka hyödyntää vaateteollisuuden jätteitä mekaanisesti kierrättämällä. Yrityksen toiminta keskittyy puuvillan kierrätykseen. ”Päätimme keskittyä kierrättämään puuvillaa, koska tämä on eniten käytetyin orgaaninen kuitu, mutta samalla myös vähiten kierrätetyin”, esitteli Hannes Bengs Pure Waste Textilesta. Yritys hyödyntää tekstiilin leikkuutähteitä, joka lasketaan tekstiilijätteeksi. Tekstiilin valmistuksessa hyödynnetään sidosaineena PET-pulloja (15–40 %) vahvistamaan kuituja. Tulevaisuudessa yritys pyrkii siihen, että kierrätyspullojen materiaali saadaan korvattua kierrätetyllä tekstiilillä.

Tekstiilit lajitellaan värin ja laadun perusteella. Hyvälaatuisessa tekstiilissä kuitu on mahdollisimman pitkää. ”Värilajittelun avulla vältytään tekstiilin värjäämiseltä, joka säästää myös vettä tuotantoprosessissa”, kertoo Bengs. Yhdeksi haasteeksi Bengas nostaa esiin heille tulevan tekstiiliraakamateriaalin laadun vaihtelevuuden. ”Nykyään joudumme olemaan entistä tarkempia valitessamme materiaalia tuotantoomme, koska saamamme raakamateriaalin laatu vaihtelee.” Bengs kertoo.

Aikaisemmin puuvillaa kasvatettiin kestävämmin kuin ennen. Sillä mitä puuvillalajia kasvatetaan, miten lanka tehdään ja miten sitä käsitellään, on suuri merkitys siihen, mitä leikkuutähteistä pystytään tekemään. Tällä hetkellä yritys tuottaa 20 000 kiloa kangasta kuukaudessa, ja sen tavoitteena on tuplata tuotantomäärä vuoteen 2020 mennessä.

Esitykset

Listietoa