Muovipakkausten ympäristövaikutus voidaan puolittaa seuraavan kymmenen vuoden aikana

Uutinen 18.6.2019 klo 12.05
VTT sellupakkaus
VTT on kehittänyt sellupohjaisen pakkausmateriaalin esimerkiksi makeisia varten. © Ville Jäppinen

800 000 Eiffelin tornia. Sen verran painaa maailmassa vuosina 1950–2015 tuotettu määrä muovia. Tästä määrästä kolmasosa on edelleen käytössä, vajaa kymmenys hyödynnetty energiantuotannossa ja noin kuusi prosenttia kierrätetty. Yli puolet maailmassa tuotetusta muovista lojuu kaatopaikoilla ja luonnossa.

VTT:n mukaan muovin ympäristövaikutusten puolittaminen seuraavien kymmenen vuoden aikana on mahdollista tehostamalla muovien kierrätystä, korvaamalla muoveja uusiutuvilla materiaaleilla ja muuttamalla kulutustottumuksia.

Kierrätys muutoksen keskiössä

Merkittävä osa muovijätteestä syntyy paukkauksista. Tuotteissa voi olla useita kerroksia erityyppisiä pakkausmuoveja, joiden tunnistaminen on kuluttajalle haastavaa. Yksi keskeinen keino kierrätyksen tehostamisessa olisikin muovia koskevan termistön tarkentaminen.

”Lajittelun edistämiseksi on muutettava puhetapaamme muoveista, sillä emmehän me rinnasta eri metallejakaan keskenään”, VTT:n erikoistutkija Maija Pohjakallio sanoo.

Ihannetilanteessa, samat muovilaadut saataisiin kiertämään omissa suljetuissa järjestelmissään. Mallia voisi ottaa esimerkiksi pullopanttijärjestelmästä.

”Suomessa noin 90 prosenttia virvoitusjuomapulloista onnistutaan kierrättämään, joten kannustamalla kuluttajia lajittelemaan olisi myös muun muovin kierrätysastetta mahdollista nostaa”, sanoo VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin.

Uudistamalla muovien kierrättämistä olisi mahdollista kerätä homogeenisempää muovia, jonka uusiokäyttömahdollisuudet olisivat sekalaista muovia paremmat. Tällä hetkellä suurin osa kierrätettävästä muovista on sekalaista, joten uusiotuotteena syntyy lähinnä muovisia kukkaruukkuja.

”Kukkaruukut ovat kyllä hyvä kierrätystuote, mutta niitä ei tarvita miljoonittain”, Harlin summaa.

Uusista teknologioista tehoa kierrätykseen

Jokaisen muovityypin kierrätykseen ei kuitenkaan voida kustannustehokkaasti kehittää omaa suljettua systeemiään. Tutkijat ovatkin kehittäneet uusia kemiallisia ja mekaanisia menetelmiä, joiden avulla sekamuovin kierrätysastetta on mahdollista nostaa.

Pohjakallion mukaan pelkän keräämisen rinnalle tarvitaankin tehokkaita kierrätyskeinoja.

”Ei riitä, että keräämme muovia, vaan meidän täytyy myös saada se takaisin käyttöön”, kiteyttää Pohjakallio.

Kemiallisin menetelmin on madollista erotella erityyppiset muovit toisistaan ja palauttaa ne takaisin alkuperäisiksi puhtaiksi raaka-aineiksi. Näin tuotettu uusiomuovi olisi huomattavasti kestävämpää ja monikäyttöisempää.

”Tehokkailla kierrätysjärjestelmillä noin kolmannes maailman muoveista olisi mahdollista tuottaa uusiutuvasti, niin että se olisi taloudellisesti kannattavaa”, Pohjakallio lisää.

Vaikka Tampereella on jo kehitetty muovin mekaanista ja kemiallista kierrätystä tehostavia pilottilaitteita, ei teknologia yksin ratkaise muoviongelmaa. Loput muutoksesta tulee tapahtua rakenteellisesti koko systeemissämme ja omissa ajattelutavoissamme.

Ratkaisu löytyy ajattelutavan muutoksesta

VTT:n mukaan muoviongelma on systeemikysymys, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan muutoksia vallitsevaan järjestelmään. Kuluttajien asenteiden, muoviteollisuuden toimintatapojen ja poliittisen päätöksenteon on muututtava kestävämmäksi.

Myös tuotekehitys tarjoaa omat keinonsa muoviongelman ratkaisemiseen. Materiaali edellä -ajattelusta tulisikin siirtyä tarve edellä -ajatteluun ja antaa näin tilaa uudenlaisille innovaatioille, esimerkiksi muovia korvaavien sellupohjaisten vaihtoehtojen käyttöönotolle.

Perimmältään muutoksen kuitenkin aikaansaa kuluttaja itse.

”Jokainen meistä voi omalta osaltaan auttaa muoviongelman ratkaisemisessa arvioimalla omaa kuluttamistaan. Muoviin pakattujen elintarvikkeiden sijaan kannattaa suosia lähellä tuotettuja tuoreita ja mahdollisimman muovittomia elintarvikkeita”, Harlin summaa.

 

Lisätietoja

Tutkimusprofessori Ali Harlin, etunimi.sukunimi@vtt.fi

Erikoistutkija Maija Pohjakallio, etunimi.sukunimi@vtt.fi

 

Lisää aiheesta

VTT: Kolme keinoa puolittaa muovipakkausten ympäristövaikutukset