Kotitalousjätteiden painoperusteinen jätemaksu tehostaisi kierrätystä

Uutinen 28.2.2019 klo 8.49
Lajittelu keittiössä 285
© Pirkanmaan Jätehuolto, Laura Happo

Suomessa tulisi ottaa nykyistä laajemmin käyttöön lajitteluun kannustavia, jätteiden punnitukseen perustuvia jätemaksuja. Näin voitaisiin lisätä kotitalousjätteiden kierrätystä ja vähentää jätehuollon ilmastopäästöjä. Suomen ympäristökeskus selvitti uudentyyppisen jätemaksun käyttöönoton mahdollisuuksia Suomessa ”Lajittelua tehostavat käytännöt (LAJITEHO)” -hankkeessa.

”Suomessa on ollut käytössä jo pitkään jäteastioiden tyhjennyskertoihin ja astian tilavuuteen perustuva jätemaksujärjestelmä. Muiden maiden kokemusten mukaan se ei kuitenkaan ohjaa yhtä tehokkaasti lajittelemaan kuin jätteen painoon perustuva maksu. Suomalaisten jätelaitosten kannattaisikin ottaa painoperusteisia järjestelmiä kokeiluun”, Hanna Salmenperä Suomen ympäristökeskuksesta suosittelee.

Painoperusteinen jätemaksu tarkoittaa järjestelmää, jossa jätemaksu määräytyy tuotetun sekajätteen määrän mukaan. Jos jätteitä on lajiteltu paljon kierrätykseen, sekajätemäärä ja jätemaksukin pienenee.

Alueellisesti kattava painoperusteinen jätemaksu on mahdollista toteuttaa kuntien järjestämässä jätehuollossa. Jätteiden punnitus ei kuitenkaan automaattisesti kannusta kierrättämään. Painoperusteiset jätemaksut tulisikin yhdistää lajitteluun kannustavaan jätetaksaan, jotta lajittelun ja kierrätyksen määrä nousisi. Myös asukkaiden neuvontaa ja lajittelua tukevia palveluja pitää samalla tehostaa.

Kerrostaloyhtiön jätemaksu 556

Kerrostaloyhtiön vuosimaksu voisi muuttua asukkaiden lajitteluaktiivisuuden mukaan. Tässä kuvitteellisessa kerrostaloyhtiössä asuu 75 henkilöä ja he voivat lajitella omassa taloyhtiössään bio-, kartonki-, lasi-, metalli-, muovi- ja paperijätteet. Perusmaksuosuudesta käytetään myös nimitystä Ekomaksu.© SYKE/Circwaste

Jätehuollon ilmastopäästöt laskuun

Uudella järjestelmällä olisi myös positiivisia ympäristövaikutuksia. Kotitalouksista kerättävän sekajätteen määrä vähenisi ja muovi- ja erityisesti biojätteiden kierrätykseen ohjautuvat määrät kasvaisivat merkittävästi. Seka-, bio- ja muovijätteen käsittelyn ja hyödyntämisen ilmastopäästöt pienentyisivät, jos kierrätysmateriaaleilla korvattaisiin neitseellisiä raaka-aineita.

Jotta positiivisia ympäristövaikutuksia saadaan aikaan, on erilliskerättyjen jätejakeiden oltava mahdollisimman puhtaita ja soveltuvia kierrätykseen. Tällöin jätejakeiden käsittelystä aiheutuvat vaikutukset ovat mahdollisimmat pienet ja kierrätyksen hyödyt suuret.

Jätehuoltolaitokset kiinnostuneita punnitustekniikasta

Hankkeessa selvitettiin kunnallisten ja yksityisten jätehuoltolaitosten näkemyksiä painoperusteisesta järjestelmästä. Puolet vastanneista jätehuoltolaitoksista arveli, että nostettavien jätteenkeräysastioiden punnituksesta tulee osa normaalia toimintaa lähivuosina. Pienten jäteastioiden punnituksen yleistyminen sen sijaan epäilytti enemmän.

Esimerkiksi Ruotsissa on monissa kunnissa käytössä painoon perustuva jätemaksu. Jätehuoltolaitokset pitävät yhtenä punnitusten hyötynä niistä saatavia jätekertymätietoja, joiden avulla voidaan tehostaa keräyslogistiikkaa.

Painoperusteiseen jätemaksujärjestelmään siirtyminen edellyttää kunnilta pitkäjänteistä suunnittelua, strategista päätöstä asiasta sekä tapauskohtaisesti arvioitavia muutoksia jätehuoltomääräyksiin ja jätetaksaan. Kunnan päätöksentekijöille tulee tarjota tietoa jätetaksan uudistamisen merkityksestä ja vaikutuksista. Painoperusteisiin jätemaksujärjestelmiin liittyy myös väärinkäytön mahdollisuuksia, joita voidaan ehkäistä tiedottamisen ja neuvonnan avulla sekä tarvittaessa sakoilla.

Punnitukseen perustuvia jätemaksuja on jo Suomessa osin käytössä muissa kuin asuinkiinteistöissä, esimerkiksi kauppakeskuksissa. Nämä maksujärjestelmät riippuvat siitä, millaisia palveluja alueella toimivat jäteyritykset tarjoavat.

Lajittelua tehostavat käytännöt (LAJITEHO) -hankkeessa koottiin tietoa ja laadittiin työkaluja jätelaitoksille painoperusteisen jätemaksujärjestelmän käyttöönoton tueksi. Hankkeessa selvitettiin painoperusteisen järjestelmän juridisia ja hallinnollisia reunaehtoja, kerättiin tietoa eurooppalaisista painoperusteisista järjestelmistä sekä punnitustekniikan tämänhetkisestä käytöstä. Lisäksi arvioitiin järjestelmän ympäristövaikutuksia, laadittiin viestinnän tukiaineisto, punnitusten ja jätetaksan käyttöönottosuunnitelma sekä hinnoittelumalli. Hankkeen tilasi ja rahoitti ympäristöministeriö.

Lisää aiheesta:

Kuvat:

Lisätietoa:

Erikoissuunnittelija Hanna Salmenperä, Suomen ympäristökeskus (SYKE)
puh. 0295 251 605, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi