Hanna Salmenperä: Kierrätyksen Suomi-Ruotsi maaottelu

Uutinen 19.12.2017 klo 9.50
Hanna Salmenperä 285 163

Häviöllä ollaan. Ruotsalaiset johtavat reippaasti meikäläisiä kierrättämisessä. Naapurit onnistuvat kierrättämään syntyvästä yhdyskuntajätteestä peräti puolet, kun me raahustamme kymmenisen prosenttiyksikköä jäljessä. EU:n kierrätystavoite vuoteen 2020 on 50 prosenttia, ja tavoitteet tulevat vielä kiristymään. Matkustimme Ruotsiin selvittämään, mitä siellä tehdään paremmin.

Molemmissa maissa tuottajilla on vastuu pakkausten kierrättämisestä. Ruotsissa tuottajat ovat järjestäneet enemmän pakkauskeräyspisteitä asukasta kohden kuin Suomessa. Kansalaisten tärkeänä pitämää muovipakkausten keräystäkin harjoitetaan naapurissa laajemmin. Tuottajien lisäksi pakkauksia keräävät molemmissa maissa myös kunnat. Erona on se, että Ruotsissa tuottajat maksavat kunnille kaikesta erilliskerätystä pakkausmateriaalista, ja hinnat ovat läpinäkyvät. Suomessa kunnille maksetaan vain arvokkaimmista jätelajeista toimijoiden keskinäisten sopimusten mukaan. Ruotsissa yhteistyö tuottajien ja kuntien välillä vaikuttaa toimivalta. Myös viestintää ja neuvontaa tehdään yhdessä.

Selvä ero maiden välillä vallitsee asenneilmapiirissä. Ruotsalaisille mahdollisuus jätteiden monipuoliseen sortteeraukseen on lähes ihmisoikeuskysymys. Suomessa asiaan suhtaudutaan maltilla ja kierrätyksen tarpeellisuutta kyseenalaistetaan kierrätyksen hyötyjä selvittäneistä tutkimuksista huolimatta, mutta myös niihin vedoten.

Lue blogi-kirjoitus kokonaisuudessan Suomen ympäristökeskuksen Ratkaisuja-blogista

Olen erikoissuunnittelija Hanna Salmenperä SYKEn Kulutuksen ja tuotannon keskuksesta. Pohdin työssäni keinoja yhdyskuntajätteen kierrätyksen lisäämiseen.

Puh. 0295 251 605
hanna.salmenperä@ymparisto.fi