Ruokahävikki haltuun

RSS
16.5.2018 Hanna Hartikainen
Kukkakaali

Suomessa päätyy hävikkiin 500 miljoonaa kiloa ruokaa joka vuosi. Tämä määrä vastaa peräti miljardia euroa. Kansallisessa jätesuunnitelmassa onkin asetettu tavoitteeksi puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Tavoite noudattaa Euroopan komission ja YK:n linjauksia. Päämäärä on haastava, mutta mahdollinen toteuttaa. Se edellyttää ruokahävikin seurantaa, innovatiivisuutta ja koko ruokaketjun yhteistyötä.

Luke järjestää Cirwaste-hankkeessa useita ruokahävikkipilotteja. Etsimme piloteissa keinoja ravintoloiden ruokahävikin vähentämiseksi testaamalla älyvaakoja ja laadimme Varsinais-Suomen maakunnan oman tiekartan ruokahävikin vähentämiseksi koko ruokaketjussa. Lisäksi tunnistamme maatilojen kasviksille vaihtoehtoisia markkinakanavia, sekä etsimme keinoja kehittää ruoka-apua.

Innovatiiviset keinot kehiin

Nosto1

Muistat ehkä kukkakaali-gate:n viime syksyltä? Viime vuonna kukkakaalisato oli niin hyvä, etteivät viljelijöiden omat myyntikanavat enää vetäneet riittävästi. Oli vaarana, että sato jää peltoon.

Luken pilotissa pyritään etsimään keinoja siihen, ettei kotimaisten kasvisten tarvitsisi jäädä peltoon, vaan ne saataisiin ajoissa markkinoille ja vieläpä hyvään hintaan. Tämä edellyttää sitä, että viljelijät raportoivat satomääristä reaaliaikaisemmin. Pilotissa selvitetään, voisiko helppokäyttöinen sovellus madaltaa viljelijöiden kynnystä antaa sadon ennakkotietoja, jotta ravintolat ja kaupat voisivat osaltaan varautua tulevaan satoon. Ravintoloissa voidaan huomioida sadon ajoittuminen esimerkiksi reseptiikan suunnittelussa.

Aikaisempien tutkimusten mukaan 20 prosenttia ravitsemispalveluiden ruoasta päätyy jätteeksi, joten erityisesti ravintoloissa on tarvetta uusille hävikki-innovaatioille. Luken ravintola-pilotissa on testattu hävikin mittaamista älyvaaoilla useiden viikkojen ajan, sekä seurattu kuinka asiakkaiden hävikkimäärien reaaliaikainen tiedottaminen ja visualisointi vaikuttavat asiakkaiden lautashävikin syntyyn. Lisäksi keittiöhenkilökunta on saanut tarkempaa tietoa keittiö- ja tarjoiluhävikistään, ja sitä kautta pohtinut keinoja vähentää hävikkiä. Ensimmäinen mittausjakso oli Turussa ja toinen mittausjakso on parhaillaan menossa Porissa.

Ruokahävikki graafi
Ruokahävikin jakautuminen ruokaketjussa. © Grafiikka: Jouni Hyvärinen, Luke

Yhteistyöstä voimaa Varsinais-Suomessa

Circwaste-hankkeessa laaditaan Varsinais-Suomen alueelle maakunnan tiekartta ruokahävikin vähentämiseksi. Pilotissa kartoitetaan alueen keskeisimmät haasteet ruokahävikin vähentämisessä ja etsitään parhaita ruokahävikki-innovaatioita. Tiekartan laatiminen tapahtuu koko ruokaketjun yhteistyönä kolmiosaisena työpajasarjana. Ensimmäisessä työpajassa 8. kesäkuuta kartoitetaan alueen haasteet koko ruokaketjussa. Toinen työpaja syksyllä 2018 keskittyy innovaatioihin ja kolmannessa työpajassa alkuvuodesta 2019 laaditaan tiekartan ensimmäinen versio ja sitoudutaan siihen.

Kohti kattavaa seurantajärjestelmää

Circwaste-hankkeen ohella Luke edistää ruokahävikin vähentämistä myös muualla. Tänä vuonna alkaa uusi kansallinen hanke, jossa kehitetään Luken johdolla pysyvä ruokahävikin seurantajärjestelmä koko ruokaketjuun. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa ymmärrämme paremmin hävikin syntysyitä, voimme tehokkaasti vähentää hävikkiä ja osoittaa luotettavasti, että hävikkiä todella syntyy vähemmän.


 
Hanna Hartikainen

Hanna Hartikainen
Tutkija
Luonnonvarakeskus
hanna.hartikainen(at)luke.fi

Lisätietoa: 
Luke edistää ruokajärjestelmän kiertotaloutta – Suomelle EU:lta merkittävä rahoitus


 

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.