Kierrätyksen kultakaivos

RSS
15.10.2018 Elina Virkkunen
Taimi kädellä

Olemisemme ja elämisemme tuottaa lietettä, sivutuotteita, lantaa, ylijäämänurmea - kaikenlaista biomateriaalia, jota monesti jätteeksi kutsutaan. Optimistisemmin sitä voidaan kutsua raaka-aineeksi.

Lanta käsittää noin 80 % kaikista Suomessa muodostuvista ravinnerikkaista biomassoista. Viljelijät ovat aina ymmärtäneet lannan arvon. Lantalassa onkin todellinen kultakaivos, lanta-aarre.

Suomessa tuotetussa lannassa on niin paljon fosforia, että se riittäisi koko maan peltojen lannoitukseen, jos se jaettaisiin tasaisesti. Tuotanto on keskittynyt muun muassa Länsi-Suomen karjavaltaisille alueille, eikä lannan kuljettamisessa lantana ole järkeä.

Ravinteet viisaasti talteen

Fosforia pidetään öljyä kriittisempänä luonnonvarana. Fosfori ei kuitenkaan maapallolta lopu, aine kun on häviämätöntä. Se vain muuttaa muotoaan.

Sama pätee typpeen, jota ilmassa on lähes 80 %. Tästä ilmakehän typestä valmistetaan kemiallisesti typpilannoitteet, mutta tuotanto kuluttaa valtavasti energiaa ja tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä.

Mutta ei niin paljon huonoa, ettei jotain hyvääkin. Fosforipula ja typen tuotannon ilmastovaikutukset voivat lopulta kääntyä voitoksi, koska niiden aiheuttamat haitat pakottavat kehittämään ravinteiden talteenoton teknologiaa.

Lannasta ja lietteistä saadaan jo nyt irrotettua haluttuja aineita, esimerkiksi sitä fosforia. Hinta on kuitenkin vielä liian korkea laajaan käyttöön, eikä lantaa prosessoida paljon teollisessa mittakaavassa.

Jätteiden käsittely on keskittynyt ihmisistä lähtöisin oleviin lietteisiin. Siinä onkin haastetta. Esimerkiksi lietteitä seulotaan, hygienisoidaan, haihdutetaan, mädätetään, kompostoidaan ja poltetaan.

Nosto Virkkunen

Kolmekymmentä vuotta sitten huolena olivat yhdyskuntalietteiden mukana tulevat raskasmetallit. Niitä ei pelloille haluttu. Huoli raskasmetalleista on nykyään turha, sillä pitoisuudet ovat pudonneet murto-osaan 70-luvun ajoista.

Tilalle on tullut toisenlainen ongelma: lääkkeet, muut kemikaalit ja niiden tuntemattomat yhteisvaikutukset. Viimeisin murheenkryyni on mikromuovi. Nämä ongelmat ovat varmasti olleet olemassa jo aiemmin, mutta niihin on havahduttu vasta viime aikoina tekniikan kehityksen myötä.

Edelleen tarvitaan tutkimusta, insinöörejä ja uusia menetelmiä. Keksinnöillä ja innovaatioilla on markkinoita myös vientituotteina, sillä jätteet eivät maailmasta hetkeen lopu.

Kierrätysravinteiden innovaatiot nosteessa

Suomessa kierrätyslannoitevalmisteiden jalostuksessa tehdään hyvää työtä. Erinomaisia esimerkkejä tuotteiden jatkojalostustyöstä löytyy mm. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:ltä ja Gasumilta.

HSY:n RAVITA-menetelmä erottaa jätevesilietteestä epäorgaanista fosforihappoa sekä typpeä. Gasum tuottaa Riihimäellä mädätteen rejektivedestä ammoniumsulfaattia. Turun laitoksella on investoitu kaksivaiheiseen rejektiveden käsittelyyn, jolla tuotetaan fosforia ja kaliumia sisältävä tiiviste sekä väkevää ammoniakkivettä. Molemmat toimijat myös pilotoivat kuivajakeen pyrolyysiä.

Elinan Virkkunen
 

Elina Virkkunen
Tutkija
Luonnonvarakeskus
etunimi.sukunimi@luke.fi

Lisätietoja

 

 

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.